Näytetään tekstit, joissa on tunniste festivaali. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste festivaali. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Kruiz Ruisrockissa 1988


Surffailin tässä päivänä eräänä Youtubessa. Mieleen juolahti neuvostoliittolainen hevibändi Kruiz. Bändin tuotantoa löytyy jonkun verran Youtubesta, olen sitä joskus ennenkin katsellut.

Kruizin saattavat jotkut muistaa vuoden 1988 Ruisrockista. Päälavalla esiintynyt kolmimiehinen bändi oli jokseenkin huvittava ilmestys, sen verran mitä siitä itse muistan. Kruizin ohella ainoa orkesteri, josta ylipäätään on jäänyt jotain mieleen tuon Ruisrockin lauantain annista, on Havana Black (tai tuolloin vielä Havana Blacks). Vettä satoi ja tunnelma oli ankea.




1988 oli Ruisrockin historian heikoin vuosi. Lippuja ei myyty kuin vaivaiset 4 500 kappaletta. Eli kävijöitä oli sellaiset reilut pari tuhatta per päivä. Ilma oli todella huono ja esiintyjälista varsin heikko. Kelille ei voi mitään, mutta esiintyjille olisi varmaan jotain voinut tehdä. Kuten vaikka buukata myyvempiä bändejä soittamaan Ruissaloon.

Nykyään tuntuu uskomattomalta, että Ruissalossa on voinut olla niin vähän sakkia. Nykyjärjestäjän aikana juhlimassa on helposti 20 000 - 25 000 ihmistä per päivä. Olen viime vuosina oppinut arvostamaan ihan uudella tavalla sitä vanhaa perinteistä Ruisrockia, jossa ei ollut minkäänlaisia ruuhkia ja esiintyjälista oli inhimillisen mittainen. Lavalla nähtiin isoja ulkomaisia staroja, eikä samoja suomalais- ja ruotsalaisbändejä vuosi toisensa jälkeen kuten nykyään.


Faktaa vuoden 1988 Ruisrockista:

Yhdeksästoista Ruisrock (1988)

Kävijämäärä 4 508. Kuuluttaja: Pedro Hietanen.

Lauantai 6.8.1988

Sunnuntai 7.8.1988



Kruiz


Jälkikäteen Kruiz kuulostaa yllättävän hyvältä. Ostin aikoinaan Epesistä bändin vuonna 1988 ilmestyneen älppärinkin, mutten ole tainnut kuunnella sitä kertaakaan kokonaan. Ja jos olenkin, niin viimeisestä kerrasta on ainakin 20 vuotta aikaa. Täytynee kaivaa lätty esille, sillä eipä tämä lainkaan hullumpaa materiaalia ole.



Wikipedian mukaan Kruiz on perustettu 1978 ja toimii vielä nykyäänkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cruise_(band)

http://www.metal-archives.com/bands/%D0%9A%D1%80%D1%83%D0%B8%D0%B7/1188

torstai 25. elokuuta 2011

Sziget Festival

Viime keväänä varatun Budapestin matkan ajankohta osui siten, että oli mahdollisuus käydä myös Sziget Festivalilla. Se järjestetään Tonava-joen Obudan saarella. Koska tuolla asti olimme, oli pakko ottaa härkää sarvista ja käydä katsastamassa millainen meininki tällä kaikkien kehumalla juhlalla oikein onkaan.  


"Budapestin Sziget Festivaali on yksi Euroopan tunnetuimmista  ja suurimmista festareista. Tapahtuma järjestetään Budapestin Óbudan saarella nyt jo 19. kerran. Nuoret  ja opiskelijat ympäri maailmaa kerääntyvät viikon mittaisten festareiden aikana kuulemaan ympäri maailmaa tulleita tähtiesiintyjiä ja vähemmän tunnettuja ug- bändejä.

Viidellä päälavalla esiintyy viikon aikana n. 200 kansainvälistä tähteä ja bändiä, 500 Unkarilaista bändiä, DJ:tä, MC:tä. teatteriryhmiä, akrobaatteja, tanssijoita, koomikkoja. Vuonna 2011 festarilavat on uusitut ja se on valittu Euroopan TOP 10 festareiden joukkoon!

Festareiden aikana voi halutessaan tutustua myös taidenäyttelyihin, klassisen musiikin konsertteihin ja muuhun kulttuuritarjontaan. Tapahtumassa ei ole unohdettu lapsia eikä varttuneempaakaan väkeä, joille on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa.

Esiintyjinä:
Amy Winehouse, Dizee Rascal, Flogging Molly, Gogol Bordello, Good Charlotte, Hadouken!, Interpol
Kasabian, Pulp, Rise Against, Skunk Anansie, Smash Mouth, The Chemical Brothers, The Maccabees
The National ja monta muuta!" (okmatkat.fi)

Amy Winehouse tosin ehti kuolla ennen Szigetiä, joten hänellä oli hyvä syy olla esiintymättä. Itse en sunnuntaina nähnyt varsinaisesti kuin kaksi bändiä - Gogol Bordellon ja Sonata Arctican. Muut tuon viimeisen festivaalipäivän listassa olevat nimet taisivat Manic Street Preachersia lukuunottamatta olla minulle tuntemattomia.



Oppaina festarilla toimivat kokeneet Sziget -konkarit Simo Malkaniemi ja Toni Kajala. He tosin olivat tutustuneet toisiinsa vasta samalla viikolla lentokoneessa matkalla Helsinkistä Budapestiin. Malkaniemi kierrätti parhaansa mukaan seuruettamme ympäri aluetta. Paljon jäi varmaan näkemättä, mutta aika paljon näimmekin.



Szigetissä ei käy käteinen raha, vaan portilla ja muuallakin oli koppeja, joissa rahaa ladattiin maksukortteihin. Minä latasin korttiin 30 euroa, joka loppui illan mittaan kesken. Kaljassa pysyessä se olisi riittänyt, mutta vodkakolalinjalla ei.

Mieleen jäi myös valtaisia pöly, jonka peittämät telttarivistöt olivat vähän surullinen näky. Allergikoille Sziget lienee todella tukala ympäristö.



Sonata Arctican kitaristi Elias Viljanen ja basisti Marko Paasikoski tulivat sattumalta vastaan noin tuntia ennen keikkaansa. Hyväntuuliset miehet soittivat hyväntuuliset keikan. Vaikea arvioida kuinka paljon porukkaa seurasi yhtyeen esiintymistä, mutta tuhansia kumminkin. Enemmänkin olisi mahtunut.

Kemiläisten keikan alkuosa oli hiukan hapuilua huonojen soundien ja keskinkertaisten biisien kanssa. Isompi vaihde lähti heti päälle, kun kunnon biisejä tyyliin My Land, Replica, Wolf Moon, Victoria's Secret ja Last Drop Falls alkoi kuulua.



Sonata soitti metallilavalla, joka on kuulemma uusi lava Szigetissä. Kummallista kyllä, hevitarjonta rajoittui heidän lisäkseen oikeastaan vain Judas Priestiin ja Motörheadiin, jotka ehtivät soitella jo aikaisempina päivinä. Valitettavasti. Vaikka olen Motörheadinkin nähnyt noin kymmenen kertaa, olisi se taas ollut kova juttu. Muut metallilavan yhtyeet olivat pääasiassa tuntemattomia unkarilaisbändejä.



Yksi päivä Szigetissä oli vain pintaraapaisu. Pari-kolme päivää olisi varmasti paras vaihtoehto, mutta festarin kokonaiskestoa keskiviikosta sunnuntaihin en millään jaksaisi. Tosin jos tuollaisen paketin ostaa, voi siinä viettää aikaa Budapestin nähtävyyksissä tai hotellissa. Minä kun en ainakaan lähtisi telttailemaan tuonne.