Turkulaisrouvia maan povessa

Osallistuin alkuviikosta Turun Matkailuoppaiden järjestämälle kävelykierrokselle Turun hautausmaalla. Aiheena oli "Arvon turkulaisrouvia maan povessa". 

Matkailuoppaiden opastuskierros sattui kerrankin sopimaan päiväohjelmaani, kun yleensä olen ollut joko töissä tai on ollut jotain muuta menoa. 

Hautausmaalla vetäjänä toimi Airi Forssell. Hän on ilmeisen kokenut opas ja vajaa kaksituntinen kuluikin nopeasti kuunnellessa juttuja edesmenneistä turkulaisnaisista, jotka olivat sarallaan uranuurtajia. 

Kierroksella käsiteltävistä rouvista en tiennyt ennestään kuin Irja Ketosen (1921-1988), joka oli vuorineuvos ja Turun Sanomien pääjohtaja sekä kirjailija Anni Polvan (1915-2003). Hänkin paljastui hautakiven perusteella Polvianderiksi. 

Minulle tuntemattomia suuruuksia olivat esimerkiksi Turun Vanun perustaja ja toimitusjohtaja Aline Grönberg (1871-1950), tähtitieteilijä ja professori Liisi Oterma (1915-2001) sekä viulutaiteilija Kerttu Wanne (1905-1963). 

Turun hautausmaan koko on 59 hehtaaria ja siellä on noin 45 000 hautaa. Kierroksella pysähdyttiin arkkitehti Erik Bryggmanin 1930-luvulla suunnitteleman Ylösnousemuskappelin edustalla. Isovanhempieni hauta on melko lähellä sitä. 

Ruskaa Turun hautausmaalla

Turun hautausmaa on Turussa sijaitseva, vuonna 1807 käyttöön vihitty hautausmaa. Tuolloisen, puolentoista hehtaarin laajuisen alueen suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Nykyisin hautausmaan pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä.

Turun hautausmaan alueella sijaitsevat evankelis-luterilaisen hautausmaan lisäksi 1800-luvulla käyttöön otetut juutalainen hautausmaa ja ortodoksinen hautausmaa sekä vuonna 1915 perustettu islamilainen ja vuonna 1936 perustettu katolinen hautausmaa.

Hautausmaalla on kaksi rakennustaiteellisesti merkittävää kappelikokonaisuutta: Erik Bryggmanin suunnittelema, vuonna 1941 valmistunut Ylösnousemuskappeli, ja vuonna 1967 käyttöön vihitty Pekka Pitkäsen suunnittelema Pyhän Ristin kappeli ja krematorio.

Museovirasto on määritellyt hautausmaan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. (Wikipedia)

Kävin vajaa kuukausi sitten kävelyllä Turun hautausmaalla. Tarkoituksena oli ottaa ruskakuvia ja samalla kuvata oravia, joita siellä on yleensä paljon. Nyt ei kumminkaan ainuttakaan näkynyt missään. En sen enempää alkanut kurreja etsimäänkään, mutta mikä lie kato käynyt tai kenties ruokintapaikat siirtyneet muualle. Saldoksi jäi kuitenkin värillisten vaahteranlehtien täyttämä syksyinen maisema.