Kainuun reissu osa 5 - Hiljainen kansa

Hiljainen kansa on Suomussalmella sijaitseva Reijo Kelan vuonna 1988 suunnittelema ympäristötaideteos. 

Se lukeutui Kainuun reissumme kohteisiin ollen sopivasti Valtatie 5:n varrella, jota pitkin olisimme joka tapauksessa ajelleet. 

Pelto on vuodesta 1994 täytetty noin tuhannella variksenpelättimen kaltaisella hahmolla, joiden päät on tehty turpeesta ja vartalot puukepeistä. Kaksi kertaa vuodessa niille puetaan uudet vaatteet. 

Kesäisin alueella toimii Niittykahvila, joka on laajahko rakennuskompleksi. Itse en kahvia juo, joten investoin maittaviin käristemakkaroihin. Toinen pötkylä oli porosta tehtyä ja toinen tavallista, mutta en huomannut niissä juurikaan eroa. 

Vaikka Hiljainen kansa näyttää leppoisalta paikalta, en kumminkaan suosittele sitä pikkulapsille tai Lapin reissulta palaaville, viikon ryypänneille, mandoliinikrapulassa riutuville henkilöille. Ei välttämättä mielenterveydellisesti paras vaihtoehto.

Pellolla saisi varmasti myös kuvattua mainion musiikkivideon tai jopa kauhuelokuvan. Ei vaatisi suurta mielikuvitusta herättää turvepäät eloon ja nähdä niiden zombimaisesti vaappuvan kohti valtatietä etsimään tuoretta lihaa. 

 

Kainuun reissu osa 3 - Komulanköngäs ja Hepoköngäs

Kainuun matkan seuraava kohteemme oli Hyrynsalmella, jossa tutustuimme Komulankönkääseen. 

Komulanköngäs on kaksihaarainen putous ja puromylly, joka sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa. Könkään aluperäinen mylly oli 1600-luvulta ja nykyinen rakennettu 1900-luvun alussa. Se on ollut toiminnassa vielä 1980-luvun alkupuolella. 

Parkkipaikalta oli vain kivenheitto myllylle. Aamutuimaan auringonpaisteessa nähtynä Komulanköngäs oli todella komea paikka. Hankalassa maastossa sai tosin olla tarkkana, ettei itse päädy könkääseen räpiköimään. 

Allekirjoittaneelle köngäs-nimi oli vieras aina Komulanköngäälle asti. En ainakaan muista aiemmin moista kuulleeni. Köngäs tarkoittaa jyrkkäputouksellista koskea, jota pitkin ei voi laskea veneellä. 

Suomen korkein luonnontilainen köngäs on Hepököngäs, joka menimme seuraavaksi ihmettelemään. Se sijaitsee Heinijoessa Puolangalla, noin 16 kilometriä kunnan keskustasta Hyrynsalmelle päin. Heinijoki on osa Kiiminkijoen latvavesistöä ja se saa alkunsa Haukijärvestä läheltä Puolangan ja Hyrynsalmen rajaa. 

Vesiputous on Hepoköngään luonnonsuojelualueen tunnetuin nähtävyys. Sen putouskorkeudeksi mainitaan yleisimmin 24 metriä, mutta Maanmittauslaitoksen karttojen mukaan se olisi alle 20 metriä. 

Hepoköngäs oli ensikertalaiselle vaikuttava näky. Parkkipaikalta putouksen juurelle johti muistaakseni 600 metrin mittainen esteetön polku, joka ainakin elokuun lopulla oli hyvässä kunnossa. Ehdoton suositus.

Kainuun reissu osa 2 - Ristijärven Saukkovaara

Kajaanista matkamme jatkui reilun neljänkymmenen kilometrin päähän Ristijärvelle. En muista aiemmin törmänneeni kunnan nimeen kuin postipaketin osoitteessa. Nyt tällainenkin paikka tuli nähtyä. 

Ristijärvi on 1200 asukkaallaan väkiluvultaan Kainuun maakunnan pienin kunta. Lännessä se rajoittuu Puolankaan, pohjoisessa Hyrynsalmeen, idässä Kuhmoon ja Sotkamoon sekä etelässä Paltamoon. 

Reissumme ensimmäisen yön vietimme Saukkovaarahill Cottagesin komeassa mökissä Saukkovaaran laella parin kilometrin päässä Ristijärven keskustasta. Mökki kuului matkaviikon parhaimmistoon. 

Saukkovaara on osa Kainuun vaaramaisemaa. Sen korkeus on 320 metriä merenpinnasta ja se kuuluu Kölin vuoriston jääkauden aikaisiin jäänteisiin. Eteläisimmät osat ovat Paltamon puolta, mutta pääosin vaara on Ristijärveä, joka ulottuu kunnan keskustaajaman lähelle. 

Kunnan keskustaajama on rakennettu ohuelle kaistaleelle järvien ja vaaran väliin. Vaaran sivuitse kulkee Valtatie 5 sekä rautatie, Ämmänsaaren rata.

Saukkovaaralle noustaan Viitostieltä ABC:n ja S-Marketin kohdalta Sotkamoon vievää tietä pitkin. Koska kyseiset palvelut olivat noinkin lähellä, kävimme pari kertaa ostoksilla. 

S-Marketissa kiinnitin oitis huomiota tuotteiden hintoihin. Lähikauppani Turussa sattuu olemaan saman ketjun myymälä, jossa asioin lähes päivittäin. Ristijärvellä joka ainua tuote oli selvästi edullisempi kuin Turussa. Tiedä sitten mistä moinen johtuu, koska kuljetuskustannusten luulisi päinvastoin korottavan hintoja mitä pohjoisemmaksi mennään.  

Saukkovaaran näköala- ja grillauspaikka sijaitsivat aivan laskettelurinteen vieressä. Auringon laskiessa maisemat olivat entistäkin huikeammat. Komeissa puitteissa kelpasi kypsentää lihatuotteita ja siemailla ranskalaista vodkaa. 

Illan pimetessä vaaran laella alkoi paikallisten nuorten pilluralli. Autoa tuli ja meni. Polttopuuvaraston ovi kävi tiuhaan. Seurueemme havaittuaan kukaan ei kuitenkaan ängennyt kanssamme samoille tulille. Jossain lähistöllä oli toinenkin grillipaikka.