Sunnuntaiehtoolla kävin kankkusen karkotusmatkalla Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Tiedä sitten kuinka paljon apua siitä oli, mutta ainakin henkinen puoli virkistyi luonnon helmassa sammakoita ja matelijoita kuvatessa.
Ulkopuutarhan lummelammikoilla oli hiljaisempaa kuin aiemmin kuluvana vuonna. Vihersammakot, joiden tarkempi lajimääritys on ruokasammakko eli syötävä sammakko, eivät metelöineet lainkaan. Yksilöitä sai hakemalla hakea, kunnes muutama pää ja mulkosilmät erottuivat vedestä.
Kaksi rantakäärmettäkin huomasin. Toinen oli niin vikkelä, että katosi pöheikköön salamannopeasti. Toisella ei ollut kiirettä mihinkään. Luulin hetken, että se on heittänyt lusikan nurkkaan kun ei liiku lainkaan. Kaveri ei ollut minusta moksiskaan, vaan vaihteli asentoaan lankun päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti