Rantakallioita kierrellessäni silmiini osui muun muassa meduusa, kyhmyjoutsenperhe ja orava. Sellaista en muista siellä aiemmin tavanneenikaan, vaikka vietin Klipunkarissa kaikki lapsuuteni kesät. Eikä ennen vanhaan oikein joutseniakaan ollut, meduusoita sen sijaan paljonkin. Eräs hiljattain edesmennyt lapsuudenkaveri sai sellaisen kerran suuhunsakin, kun sattui uimalaiturin nokassa naurahtamaan väärällä hetkellä.
Nykyään käyn Klipunkarissa muutaman kerran vuodessa valokuvaamassa ja siinä samalla väkisinkin menneitä muistelemassa.
Taannoin oli jonkun tutun kanssa juttua punkeista. Ne ovat yleistyneet tällä vuosituhannella hurjaa vauhtia. 1970- ja 80-luvuilla kyllä varoiteltiin "ettei saa mennä lepikkoon", mutta mutta ainuttakaan punkkia ei minulle tai kavereilleni tullut Kustavin luonnosta. Sen sijaan nyt neljäkyppisenä olen saanut jo kaksi kertaa borrelioositartunnan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti