Pitkäperjantain saaristoajelu osa 3 - Finbyn jatulintarha

Jatulintarha on suomalaiseen kansanperinteeseen pohjaava nimitys eri puolilla Eurooppaa esiintyville kivistä kootuille labyrinttikuvioille eli kiertokäytäville. Muista labyrinttikuvioista poiketen jatulintarhassa ei yleensä ole umpikujia. Jatulintarhan kehien välissä kulkevaa mutkittelevaa polkua pitkin voi kävellä kuvion reunalta keskustaan.

Suuri osa Suomen jatulintarhoista, jotka poikkeuksetta sijaitsevat rannikolla tai saaristossa, lienevät keskiaikaisia tai myöhempiä, vanhimmat ehkä jo esihistorialliselta ajalta. Jatulintarhat ovat saattaneet liittyä johonkin rituaaliin. Jatulintarhoista on käytetty myös nimityksiä ”jättiläisen tie” ja ”jätinpolku”.

Finbyn jatulintarha sijaitsee Nauvon keskustasta jonkun matkaa Korppoon suuntaan. Mielisin tienhaarasta sinne on matkaa puolisen kilometriä.

Minkäänlaista viitoitusta korkealla kalliolla olevalle kivimuodostelmalle ei ole. Ylös on kaksi reittiä. Joko huhkit menemään jyrkkää rinnettä hiki hatussa tai sitten kierrät läheisen autiotilan vierestä loivempaa mäkeä ylös.

Metsään oli tehty sitten viime käyntini hevosaitaus, joka on hyvä maamerkki. Samoin ylhäällä kalliolla kyyhöttävä, lähes romahtamispisteessä oleva tuulimylly näkyy tielle puiden lomasta.

Määrätyssä valossa ja tiettyyn vuorokauden aikaan Finbyn jatulintarha on varmasti vaikuttavampi näky kuin pitkäperjantaina aamupäivällä.