Luostarinmäen avoimet ovet

Tämän viikon tiistaina oli ohjelmistossa Turun Vartiovuoren kupeessa sijaitseva Luostarinmäen museokortteli. Kyseessä on ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säästyi vuoden 1827 Turun palossa. 

Pari sataa vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Niihin on sisustettu sekä käsityöläisten asuntoja että 30 eri alan verstasta esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa. 

Lokakuisena arki-iltapäivänä museoalueella ei ollut minkäänlaista ruuhkaa. Suorastaan hämmästyttävän hiljaista, ottaen huomioon, että kyseessä oli avoimet portit. 

Paikalle pääsee neljästä eri suunnasta, itse saapastelin sisään pääportista osoitteesta Vartiovuorenkatu 2. 

Vanhan ajan meininkiä ehtii käydä ihastelemassa ilmaiseksi tiistaista lauantaihin 18. lokakuuta asti. Käsityöläisiä ei ole paikalla, mutta syysruskan verhoamassa miljöössä riittää varmasti katselemista ja kuvattavaa. 

Turun päivän museokierros

Viime sunnuntaina 17. syyskuuta vietettiin Turun päivää. Sen kunniaksi suurimmassa osassa kaupungin museoista oli avoimet ovet.

Kierrokseni kattoi kolme paikkaa. Turun Tuomiokirkon lähellä Piispankadulla sijaitsevat Sibelius- ja ja Ett Hem -museot sekä Luostarinmäen käsityöläismuseon.

Sibelius- ja Ett Hem -museoissa olen käynyt melko tarkkaan noin kolmekymmentä vuotta sitten silloisen lukioluokkani kanssa. Olikin jo aika tehdä uusintavisiitti.

Sibeliusmuseosta en muistanut oikein mitään. Ett hemistä vielä vähemmän. Ainut jälkimmäisestä mieleen juolahtanut asia oli eteisessä olleet sinimuoviset kengänsuojat, joista eräs luokkatoverini teki päähineen. Muilla oli hauskaa.

Sibeliusmuseon laaja kokoelma erilaisia soittimia maailman ääriltä herätti kunnioitusta. Woldemar Baeckmanin vuonna 1968 suunnittelema raakabetoninen rakennus on ohikulkiessa näyttänyt jokseenkin etovalta, mutta sisävalaistuksessa se vaikuttikin oikein komealta.

Ett Hem on Åbo Akademin säätiön omistama museo Sibeliusmuseota vastapäätä kadun toisella puolella. Sinne oli valtaisa tunku heti yhdentoista aikaan aamupäivällä.

Talo on ollut 1800- ja 1900-lukujen vaihteen yläluokan koti, jonka Alfred Jacobsson rouvansa Helene Jacobssonin kanssa testamenttasivat Åbo Akademille. Monenmoista taulua ja patsasta pariskunta ehtikin eläessään kerätä.

Valpas museovirkailija keskeytti kännykkäkuvaamiseni lähes alkuunsa. Talossa ei kuulemma saa kuvata. Höh.

Olen edellisen kerran käynyt Luostarinmäen käsityöläismuseossa elokuussa 2009. Sitä ennen olikin vierähtänyt aikamoinen tovi. Muistaakseni vierailin siellä ala-asteen luokkaretken yhteydessä joskus 80-luvun alussa.

Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säästyi Turun palosta vuonna 1827. Yli kaksisataa vuotta vanhat rakennukset ovat yhä alkuperäisillä paikoillaan. Niihin on sisustettu sekä käsityöläisten asuntoja että yli kolmekymmentä erilaista verstasta esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa.

Ainutlaatuisessa miljöössä työskentelee kesäisin käsityöläisiä. Osa oli Turun päivän kunniaksi mukana.

Käsityöläismuseossa käy vierailijoita noin 40 000 vuosittain. Vaikea sanoa kuinka monta piipahti siellä viime sunnuntaina, mutta veikkaan tuhansia.