Sunnuntaiaamupäivän ohjelmistossa oli Turun Ruissalo. Viimeisen kesälomaviikon aikana tehdyn Itä-Suomen kierroksen jälkeen tutut merimaisemat olivatkin jälleen poikaa.
Poiketen edellisistä Ruissalo-käynneistäni, ei ainakaan Saaronniemen parkkipaikalla ollut montaakaan autoa. Se on tupannut olemaan täynnä etenkin viikonloppuisin. Eilen oli hieno päivä noin muuten, mutta ehkä olin aikaisemmin liikkeellä kuin valtaosa ihmisistä.
Kolkannokassa oli meneillään meneillään lapsikuvaus, jossa kaksi pikkutyttöä oli puettu samanlaisiin mekkoihin ja kuvaaja ohjeisti heitä. "Tuohon marsuun en sitten koske", naurahti kameran haltija lasten äidille ja lisäsi, että hän luuli kotieläimen tarkoittavan koiraa tai kissaa. Epäilemättä tuli tavanomaisesta poikkeavia sisarkuvia marsun kera.
Ihmisillä on tapana Kolkannokan kärjessä rakennella kivistä hienoja torneja. Elokuun alussa selvisi eräästä Facebook-ryhmästä kuka niitä oikein hajottaa. Uskomatonta kyllä, asialla ovat eläkeläiset, joiden intohimona on vandalisoida rannan taideteokset maantasalle!
Postasin eilen tässä allakin näkyvät kolme kivitornikuvaa samaiseen ryhmään otsikolla Komeaa kivitaidetta Kolkannokassa 5.9.2021. Pian tuli kommentti eräältä 1945 syntyneeltä mieheltä, joka profiilitietojensa mukaan on kova karavaanari. "No kun tulen paikalle, näitä EI enää ole". Mikä kumma ihmisiä oikein riivaa? Luulisi patoutumiaan voivan purkaa jossain muualla kuin riehumalla Ruissalossa tai luonnossa ylipäätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti