Juhannusviikonloppuna Turun kaupungin ulkoilusaaressa Vepsässä tuli tehtyä muutakin kuin juhlittua. Sunnuntaina suuntasin saareen uudelle reissulle ja keskityin luontokuvaamiseen. Ilma oli siihen hommaan erinomainen ja kuvista tulikin mielestäni varsin kelpoja.
Välillä vähän ihmettelen erästä tuttuani, joka on osittain profiloitunut jonkin sortin lintukuvaajaksi. Olen kysellyt häntä mukaan Vepsään ainakin vuodesta 2015, mutta vieläkään asia ei ole toteutunut. Enää en aio kysyä.
Omapa on asiansa jos monen tonnin kameravehkeitä on jollain tavalla mukavampi pitää kaapissa kuin käyttää niinkin helposti saavutettavissa olevassa paikassa kuin Vepsässä. Luulisi, että olisi itsestään selvää, että turkulainen luontovalokuvausta harrastava mies pakkaa kamppeensa ja suuntaan vesibussi M/S Lilyllä saareen.
Käydessäni grillikalliolla, jota jotkut kutsuvat myös kotakallioksi, huomasin vanhan tutun kalalokin kuikuilevan muutaman metrin päässä ruuan toivossa. Kyseistä lintua kuvasin jo kesäkuun alussa samassa paikassa. Se on rengastettu molemmista jaloistaan, josta sen tunnistinkin.
Toki vanhalle kaverille piti heittää muutama pullanpala. Alemmassa kuvassa murkinaa onkin jäänyt nokanpieleen kiinni.
Ainoa harmituksen aihe juhannuksen päätöspäivän suhteen oli oma ruokapuoli. Otin Lidlistä ostamani makkarapaketin saareen mukaan ja grillailin kaikessa rauhassa siinä grillikatoksessa, johon metsäpalovaroituksen aikaankin saa tehdä tulen.
Hetken kuluttua selvisi, että Vepsän ravintolan ruoka on nykyään noutopöytätyyppinen. Tarjolla olisi ollut 11,50 euron hintaan grillipihviä ja perunoita. Enpä moista tiennyt, mutta kesän mittaan varmasti vielä ehtii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti