Vuorta yritettiin valloittaa jo viime keväänä, mutta silloin lumitilanne esti sinne pääsyn. Parempi niin, sillä maasto osoittautui melko hankalaksi kävellä jopa kesäaikaankin. Varsinkin sadepäivän jälkeen kalliot olivat liukkaita.
Harri Nato Leinon opastuksella vuori löytyi helposti. Matkaa Vakkavuorelle Valtatie ykköseltä eli Turusta Helsinkiin vievältä Vanhalta ykköstieltä tulee noin kilometri.
Metsässä menee selkeä ja leveä polku läheiselle laavulle ja grillauspaikalle saakka, mutta sen jälkeen alkaa pienoinen arpominen. Reitti on merkitty sinisellä eristysnauhankappaleilla siihen asti. Vuoren laelle seurataan punaisia nauhoja, joita saisi olla enemmänkin.
Laavulle saakka polku on suhteellinen helppokulkuista, mutta lähes vallan nousua. Viimeistään sen jälkeen tulee armoton hiki ainakin kaltaiselleni eränkävijälle. Täysin rapakuntoisen tai huonojalkaisen ei kannata yrittää tavoitella Vakkavuorta.
Vakkavuoren päällä on pronssikautinen hautaröykkiö. Siitä varmaan joku alan guru osaisi kertoa enemmänkin, mutta minä en. Kiviä näyttäisi olevan jossain vaiheessa pengottu, koska ne ovat jokseenkin levällään.
Vuoren päältä on komeat näkymät. Kaarinan vesitorni häämöttää kaukaisuudessa. Vanha ykköstie, uusi moottoritie ja Paimioon johtava tie näkyvät todella hyvin. Maisemametsuria ei täällä kaivata.
Auto kannattaa jättää Paimion Hevonpäähän vartavasten räätälöidylle parkkipaikalle Vanhan ykköstien varteen. Paikassa on kyltti, jossa teksti "Laavulle". Polku Vakkavuorelle lähtee tien toiselta puolelta pellonreunaa pitkin.
Parkkipaikalla lenteli nokkosperhonen, joka ei aristellut kameraa.
Tuolta se piti Pauken ja Soikin laske pulkalla alas :) Hyvää syksyä sinulle !!!
VastaaPoistaJaa, taisi jäädä laskematta!
VastaaPoistaKiitos samoin, hyvää syksyä teillekin!