Vuoden luovat kuvaajat 2014

Posti-Pate yllätti perjantaina ja löysin eteisen lattialta Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2014 -kilpailun palkituista otoksista kootun kirjan. Ja peräti vielä kaksin kappalein, mikä lie postitusvirhe tullut toisessa päässä. Ylimääräiselle kirjalle ilmaantui heti vastaanottaja, joten joku muukin saa pian nauttia hienoista fotoista.

Kirja on nimeltään Kamera - Vuoden luovat kuvaajat 2014. Siinä on sata kisan parasta kuvaa. Minulta mukana on kaksi otosta, joista toisen palkintopallista en ollut edes tietoinen. Muistan toki lähettäneeni kuvan toimitukseen sähköpostilla, mutta on jäännyt vallan välistä, että se siellä pärjäsi. Muistaakseni heillä on ollut tapana kertoa palkintosijoille päässeille asia sähköpostilla, mutta ainakaan tällä kertaa näin ei ole tapahtunut. No, oli oikein mukava yllätys löytää kuvien joukosta "Meriharakka makkaravarkaissa"!

Otin kuvan viime kesänä Vepsän saaressa Turun Airistolla. Yllättävän kesy meriharakka tuli pöllimään makkaran suoraan lautaseltani, vaikka istuin aivan vieressä. Kaveri ei pelännyt lainkaan ja nyppi jopa herneitä Katja Salon kämmeneltä. Yksi makkara ei meinannut linnulle riittää ja pian se tepastelikin hakemaan uutta, mutta siinä vaiheessa estin sen aikeet. Pitihän sitä itsellekin jotain jättää.

Toinen palkittu kuvani on "Sammakko ja sääsket". Se on otettu viime keväänä Ruissalon Marjaniemessä, jossa kävin kyttäämässä sammakoita. Niitä löytyikin paljon ja sain lukuisia onnistuneita kuvia. Vekkulin näköinen sammako on saanut riesakseen verta imeviä hyttysiä, jotka pullistelevat sen elonnesteestä.

Sammakko ja sääsket palkintosijalle

Kuten olen joskus aikaisemmin tainnut mainitakin, olen hiukan laiska osallistumaan valokuvauskilpailuihin. Tai sitten niiden määräaika on jo ehtinyt mennä umpeen ennen kuin saan mitään toimeksi. Ahkerampi osallistuminen kyllä kannattaisi.

Uusimmassa Kamera-lehdessä, joka käsittääkseni on alan arvostetuin ja perinteisin julkaisu Suomessa, on kuvani sammakosta, josta sääsket imevät verta. Kyseessä on Vuoden kuvaaja 2014 osakilpailu 2/4. Aiheena "Luontokuva".

Otin foton viime huhtikuussa Ruissalossa erään lammikon reunalla. Pelottomat kurnuttajat suorastaan innostuivat poseeramaan, eivätkä olleet moksiskaan maan tömähdyksistä tai liikkeistäni lätäkön partaalla. Kyseinen kuva lienee noin sadan kuvan sarjasta parhain juuri verenhimoisten hyttysten takia.

Tänään lähetin pariin kilpailuun kesäkuvia. Niitäkin on huonosta kelistä huolimatta ehtinyt kertyä jo sen verran, että kehtaa koittaa osallistumista. Katsotaan tärppääkö.

Valokuvausmenestystä

Kuten aikaisemmin eräässä blogikirjoituksessa mainitsinkin, olen aika laiska lähettämään kuvia valokuvauskilpailuihin. Alkukesällä innostuin kumminkin sen verran, että osallistuin samana iltana muistaakseni peräti puoleen tusinaan kisaan.

Eilen olin ostoksilla Turun Manhattanin K-Marketissa. Selasin muina miehinä elokuun Kamera-lehteä, jolloin huomasin sijoittuneeni Vuoden matkakuva 2013 -kilpailussa. En näemmä kahdenkymmenen parhaan joukoon, vaan Meidän Suomi -erikoispalkinnon saajaksi. Yllätys olikin melkoinen, koska järjestävä taho ole lähettänyt asiasta ainakaan vielä ilmoitusta.

Nimesin kuvan "Järvenhelmeksi". Se on otettu viime toukokuussa Kurjenrahkan kansallispuistossa Savojärven rannalla. Kuvan nainen on Laura Nurmi, jonka kanssa olemme kuvanneet muutaman kerran mielestäni varsin hyvin tuloksin.

Kotipaikkani on näköjään kääntynyt toimituksessa Turusta Savojärveksi, mutta sellaista sattuu.

Ajattelin, että turha mennä merta edemmäs kalaan, kun kotimaassakin voi matkailla. Ulkomailta otettuja reissukuvia olisi vaikka millä mitalla, mutta päädyin tällaiseen ratkaisuun. Se näemmä kannatti.

Palkintona on "hemmotteluloma kahdelle Imatran kylpylässä". Seutu on sikäli tuttua, että vietin 90-luvun puolivälissä yhden lukuvuoden kansanopistossa Imatran naapurikunnassa Ruokolahdella. Se oli todella hienoa aikaa. Oli komeat maisemat, mukavia ihmisiä ja kuvallisesta viestinnästäkin oppi paljon.

En ole käynyt siellä suunnallakaan sitten kesän 1997, jolloin juna pysähtyi Imatran asemalla matkalla Joensuun Ilosaarirockiin. Monta vuotta on tosin ollut suunnitelmissa, että pitäisi tehdä kesäreissu Etelä-Karjalaan.

Vuoden matkakuva 2013 oli Kamera-lehden, Valittujen palojen ja Matkaopas -lehden järjestämä kilpailu. Voittajakuvat ovat nähtävissä täällä http://kamera.kuvat.fi/kuvat/galleriat/Vuoden+matkakuva+2013/

Voittajakuvasta käydään keskustelua muun muassa tässä linkissä.Yhdyn täysin ensimmäiseen kommentoijaan. http://www.menaiset.fi/artikkeli/matkailu/uutiset/katso_voittaja_vuoden_matkakuva_2013

Kaupunkilehti Aamuset julkaisi heinäkuun lopulla Täysosuma -palstallaan kuvani. Silloin tällöin on tärpännyt, jahka olen muistanut jonkun hauskanpuoleisen foton sinne lähettää.

Rakennettu luonto -valokuvakisa

Olen yleensä aika laiska osallistumaan valokuvauskilpailuihin. Muutaman kerran vuodessa bongaan jostain jonkun mielenkiintoisen ilmoituksen ja hetkellisen innostuksen vallassa lähetän sinne sähköpostilla kuvan tai pari, riippuen siitä monellako fotolla saa kisaan osallistua. Aktiivisempikin tällä saralla voisi toki olla.

Muutaman kerran on tärpännyt ja kuvani on julkaistu Kamera-lehdessä. Se on Suomen johtava alan julkaisu. Kamera-lehdessä 2/2013 on julkistettu Rakennettu luonto -nimisen valokuvauskilpailun tuloksia. Alla oleva kuvani on mukana sijoilla 11-20.

"Vanha muuntaja" -kuva on otettu viime heinäkuussa Paraisilla. Lähdin eräänä arki-iltana käymään Paraisten Airistolla, joka on iso lomakeskus meren äärellä. Nauvoon ja Korppooseen johtavalta päätieltä on Airistolle matkaa muistaakseni seitsemän kilometriä. Kuvan näkymä on tien varrella. Kurvasin auton sivummalle ja otin takapenkiltä kamerani. Kuvasin aihetta ehkä viisi ruutua hieman eri sommitelmilla.

Näköjään kannatti lähettää kuva Rakennettu luonto -kisaan. Palkinnoksi sain Pöytään isketty puukko -novellikokoelman, joka vielä odottaa lukemistaan. Ja saattaa joutua odottamaan vielä kauan. Kirja kävi helmikuussa Lanzarotellakin, mutten ottanut sitä esille matkalaukusta. Oli onneksi niin paljon muuta ohjelmaa, ettei siihen tarvinnut turvautua.

Kahdenkymmenen parhaan kuvan joukossa on muutamia mainioita otoksia. Lähinnä sijoilla 11-20. Ensimmäiset kymmenen, jotka ovat saaneet kylkeensä raadin kommentit, eivät niinkään ole minun makuuni. Tämä onkin enemmän sääntö kuin poikkeus Kamera-lehden kisoissa. Esimerkiksi kärkisijoilla olleen "Iltavalo" -nimisen kuvan ohittaisin olankohautuksella, mutta raati luonnehti sitä mestariteokseksi. Itse olisin rajannut kuvan erilailla. Tuskin olisi tullut mieleen lähettää sitä mihinkään kilpailuun, ei ainakaan Rakennettu luonto -kisaan.

Valokuvaus herättää muutenkin suuria tunteita. Eräs sienistä pitävä tuttu oli kuulemma takavuosina suorastaan raivonnut työpaikallamme, kun en ollut hänen kanssaan samaa mieltä jostain fotoiluun liittyvästä asiasta.

Ainakin yhden aiheen muistankin. Se käsitteli purjelaivatapahtuma Tall Ships Racea, joka järjestettiin Turussa vuonna 2009. Ihmettelin miten hän oli voinut ottaa aurinkoisia kuvia eräänä tapahtumapäivänä, koska silloin satoi kaatamalla aamusta iltaan. No, kaverihan suuttui silmittömästi. Hän uhosi, ettei hän ainakaan ole mitään kuvia photoshopannut, koska ei hän osaa taikoa aurinkoa esiin! Haistatteli ja puhkui. Jotenkin hän sai jopa natsit ja Hitlerin mukaan keskusteluun, vaikka ainakaan minun nähdäkseni ne eivät liittyneet aiheeseen millään tavalla.

Lopulta kävi ilmi, että hänen kameransa päivämääräsäätö oli väärä. Siksi sateisena päivänä kuvissa paistoi aurinko. Eikä se tietenkään hänen mielestään ollut hänen vikansa!

Kummallista, että ollaan olevinaan muuten niin punavihersuvaitsevaisia ja maailmanparantajia, muttei kirveelläkään voida hyväksyä toisten mielipiteitä, jos ne vähänkin poikkeavat omista mieltymyksistä. Mutta toisaalta, ovathan punainen ja vihreä luonnossa ihan kivoja värejä.