Märynummen retkeilyreitillä

Halikon Märynummessa on laajat ulkoilualueet, joista moni luontopoluista kiinnostunut ei ole tietoinen. Itse luin aiheesta vasta viime viikolla, eikä pikagalluppini mukaan kukaan tuttuni ollut kuullut koko paikasta. Jo pelkkä Märynummi-nimi ihmetytti kovasti Turun seudulla, vaikka Salon kupeeseen ei olekaan matkaa kuin viitisenkymmentä kilometriä. 

Märynummen ulkoilualue löytyy muutaman kilometrin päästä Halikon kuuluisasta kurpitsapellosta, joka on parina viime syksynä kohonnut oikeaksi kansanvaelluskohteeksi. 

Märynummestä minulle tulee mieleen eräs entinen työkaveri, joka on sieltä kotoisin. Lisäksi kylässä on ollut mielisairaala, josta syksyn 2015 pakolaisaallon myötä tuli vastaanottokeskus. Se lopetti toimintansa syyskuun lopussa 2021. 

Nuorten arabimiesten tallustelu pienellä kyläraitilla ei ainakaan Märynummen Facebook-sivujen mukaan ollut minkäänlainen ongelma, mutta Halikon Riikinbaarissa aikoinaan asioidessani kiinnitin huomiota naapuripöydässä keskusteleviin isäntiin. 

Hankkija-lippisten alla suunniteltiin kovaan ääneen ties minkälaisia attentaatteja vastaanottokeskukseen, koska eihän turvapaikkaturisteilla ollut kuulemma oikeutta tulla tänne ihmisiä häiritsemään. Ilmeisesti äijien jutut jäivät uhoamisen asteelle. 

En tiedä missä päin Märynummea kyseinen rakennus sijaitsee, mutta ei ainakaan ihan lähellä osoitetta Hirvitie 96 Salo, jossa on ulkoilualueen parkkipaikka. 

Rivi- ja omakotitaloasutuksen läpi kulkeva Hirvitie jatkuu metsätienä pitkälle, mutta ulkoilualueen edustalta löytyy useitakin parkkipaikkoja, jolloin pitäisi huomata, että nyt ollaan perillä. Vieressä vanha hiekkamonttu toimittaa uimalammen virkaa.

Parkkipaikkojen lähistöllä on frisbeegolfrata, jossa ainakin isänpäiväsunnuntaina 13. marraskuuta oli paljon porukkaa viskelemässä lättyä pussiin. Autoja tuli ja meni, mutta pikaisella vilkaisulla vanhemmat pariskunnat tuskin frisbeetä tulivat heittelemään. Se on lähinnä nuorison hommia. 

Valitsimme työkaverini Petterin kanssa 5,5 kilometrin pituisen ulkoilureitin. Sinisillä pallukoilla merkitty rengasreitti lähtee välittömästi parkkipaikalta, joka on uimalätäkön vieressä ja loppuu aikanaan ylemmälle parkkipaikalle, jossa on ensimmäiset frisbeegolfmaalit. 

Reitti kulkee sekä umpimetsässä että hakkuuaukeiden laidassa. Alkupätkä reitistä on osin soista ja vetistä maastoa. Tähän vuodenaikaan märkyys tuntui varmasti normaalia enemmän. Maastopyöräilijät olivat myllänneet loputkin polusta. Loikkiminen kuivahkoille reunamille onnistui kuitenkin melko hyvin. 

Maisemallisesti matkan varrella ei mitään ihmeempää ole, mutta ei sitä aina tarvitsekaan olla meri- tai järvinäköalaa. Suuria laskuja tai nousuja reitillä on turha odottaa, mutta pari-kolme ylämäkeä sentään löytyy. Yksi oli jopa niin vaativa, että piti oikein pysähtyä haukkomaan henkeä kallion laelle päästyäni. 

Noin puolivälistä reittiä maasto muuttui kallioiseksi mäntymetsäksi. Polun vetisyys väheni samalla huomattavasti. Paikoin tuli mieleen Paimion luontopolku, jossa tosin on epätasaisempaa edetä kuin täällä. 

Matkan varrella ei ikävä kyllä ole kuin yksi vaivainen penkki. Taukoa suunnitteleville se ei välttämättä riitä, etenkään kun ei tiedä missä kohtaa voisi koipiaan hetken lepuuttaa. Istuin löytyy aika tarkkaan puolivälistä reittiä. Potentiaalisia taukopaikkoja olisi kyllä siellä täällä, eikä muutaman lisäpenkin roudaaminen maastoon olisi varmaankaan ylivoimainen teko. 

Märynummen ulkoilureitille voi antaa hyvin mielin suosituksen. Se on selkeästi merkitty, melko helppokulkuinen ja helposti saavutettavissa. Nyt sattui vielä olemaan erinomainen ilmakin vuodenaikaan nähden. Täytynee käydä joskus toistekin.