Juhannusaaton aattona olin kävelyllä Turun Katariinanlaaksossa. 17 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue on monipuolinen eläimistöltään ja kasvistoltaan etenkin näin keskikesällä.
Sitten viime visiittini, joka oli joskus keväällä, olivat näkymät polun varrella aivan erilaiset. Ispoisten parkkipaikalta lähtevä alkupätkä oli melkein kuin viidakkoa. Luontopolun ehkä tunnetuimpaan kohtaan, pengersillan pieleen, oli ilmestynyt penkki. Siitä on varmasti mukava tiirailla Pitkäsalmelle ohi lipuvia veneitä.
Pari päivää sitten televisiosta tuli jokin Antti Reinin tähdittämistä Vares -elokuvista. Eräässä kohtauksessa penkin kohdalta löytyy haudattu nuoren naisen ruumis. Ruumiita ei kuitenkaan tällä kertaa tullut eikä nähty.
Metsässä on muutamia merkillisiä kiveä, joiden tosin voisi kuvitella aikoinaan toimineen uhrikivinä. Ainakin pienellä mielikuvituksellä höystettynä. Erään tällaisen kiven päällä käyskentelee usein lauma oravia, jotka eivät nyt valitettavasti olleet paikalla. Karjaa oli senkin edestä rantaniityllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti