Erittäin hankalan, minun suuhuni lähes mahdottoman, nimen omaava orkesteri ei soittanut kelloja lainkaan, kun huomasin nimen Vepsän mainoksesta. Tapahtumaa mainostettiin nimellä Kaukolasipartio (Jaakko Tepon pojat), jolloin asia hieman selkiintyi. Muistelin joskus lukeneeni jostain Seurasta tai Avusta jutun kuuluisan kansantaitelijan musisoivista pojista.
Facebook-sivullaan yhtye kertoo, että se on "kasattu henkilöistä, jotka kokevat elämäntehtäväkseen viihdyttämisen" ja musiikkityyli määritellään "audiovisuaaliseksi".
Satuin päivällä näkemään kun orkesteri saapui Aurajoen rantaan ja alkoi purkaa kamojaan kuomullisesta peräkärrystä. Roudaus Vepsään kulkevaan Lily-laivaan sujui yllättävän sutjakkaasti ottaen huomioon paatin hankalan laskusillan.
Tavaramäärä ei ollut mikään aivan mahdoton, mutta melko extremeä homma silti on kun moisiin poikkeusoloihin ruvetaan kasaamaan live-ehtoota. Mutta eipä tainnut mennä tuntiakaan kun saaren toisen päähän jo kuului ääniä soundcheckistä.
Yhtye oli perjantaina ollut keikalla Rauman edustalla Kuuskajaskarissa, entisellä armeijasaarella. Sen kuultuani ymmärsin, että kun sama firma liikennöi sinnekin, on Vepsän tapahtuma sitä perua.
Kaukolasipartiolla oli näyttävä valoshow. Pimeä elokuinen ilta oli saaren uudessa ravintolassa kaikkea muuta kuin hämärä. Laulaja Johannes Teppo heilui kuin heinämies selostajatyyppisen mikrofoninsa kanssa. Kummastusta ainakin minussa herätti rumpalin sivuilla olleet lyömäsoitinmiehet. Kannuttajia oli siis peräti kolme! Varsin rytmikästä yhtyeen soitanta olikin.
Bändiä onkin vaikea lokeroida mihinkään tiettyyn genreen kuulemieni biisien ja eilisen keikan perusteella. Jonkinlainen huumori kukkii taustalla, muttei yhtye kumminkaan ole mikään sketsipoppoo. Suomirokkia se varmasti yleisesti ottaen on.
Tepon veljesten isän Jaakon biiseistä pidän ehkä eniten Hilmasta ja Onnista. Kaukolasipartio oli sovittanut sen turhan poikkeavaan muotoon. Hilman ja Onnin lisäksi lainoja oli ainakin Neljän ruusun Juppihippipunkkari.
Bändin tunnetuin jäsen on 90-luvun megastara, mainitun Neljä ruusua -yhtyeen rumpali Kämy Kämäräinen. Hän oli toinen perusrumpalin sivuilla läiskineistä hemmoista.
Kämäräinen todennäköisesti tunnisti laivamatkan varrella olleen Ruissalon Kansanpuiston, jossa Neljä ruusua on usein esiintynyt Ruisrockin aikaan. Yhtye ei ole koskaan ollut suosikkejani, mutta esimerkiksi Ruissin päälavalla kesällä 1994 soitellut orkesteri jäi mieleen pelkästään valtavan festivaalisuosionsa takia.
Tällainen tapahtuma oli mukavaa vaihtelua Vepsä-päiviin. Ensi kesänä soisi vastaavia olevan enemmänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti