Vajosuolla ensilumen aikaan

Vajosuo, joka tunnetaan jossain yhteyksissä myös kahdella ässällä kirjoitettuna Vajossuona, on Kurjenrahkan kansallispuistossa Varsinais-Suomessa sijaitseva suoalue. Turusta sinne on matkaa noin 30 kilometriä.

Olin marraskuisena sunnuntaiaamuna liikkeellä Vartijan Jaskan kanssa. Hän oli tulostanut kartankin, mutta sitä ei tarvittu koska tunsin reitin Vajosuon parkkipaikalle.

Tie mutkitteli Vahdon Lavamäen kautta. Luulin suon kuuluvankin Vahtoon (tai nykyiseen Ruskoon), mutta alue olikin laajempi kuin oletukseni. Siitä onkin osa Maskua ja osa Nousiaista.

Opasteiden mukaan Vajosuon luontotornille oli parkkapaikalta matkaa 1,5 kilometriä. Se vaikutti sopivalta matkalta tutustua alueeseen.

Kurjenrahkan kansallispuiston reiteistä olen aikaisemmin kiertänyt kerran Pukkipalon reitin ja toistakymmentä kertaa Savojärven kierroksen. Vajosuo ei ole aivan niiden likellä, muttei kauhean kaukanakaan. Mikäli koko Vajosuon vaellus -rengasreitin taivaltaisi, kertyisi siitä peräti 30 kilometriä. Meille riitti tällä erää kolme kilometriä.

Edeltävänä yönä satanut syksyn ensilumi teki maisemasta kauniin. Jonkun aikaa vuodesta valkoista peitettä jaksaakin katsella oikein mielellään, mutta mitään metrikinoksia en kaipaa.

Reitin alkuosassa varoiteltiin huonokuntoisista pitkospuista. Varoitus ei ollut aiheeton - lankut olivat todella surkeassa kunnossa.

Vetisillä osuuksilla sai pidätellä henkeään, jotta pysyisi pystyssä. Löysin sisältäni varsinaisen trapetsitaiteilijan. Toisena vaihtoehtona olisi ollut räpiköidä mahdollisesti jopa polvia myöten suossa.

Pitkospuiden aiheuttama jännitys laukesi, kun vihdoin eteen tuli Vajosuon luontotorni hulppeine näköaloineen. Tornista katseltuna suon laajuus pääsi yllättämään; se ei todellakaan ole mikään pikkuläntti.

Vajosuon keskusta muodostuu lähes puuttomsata nevavaltaisesta keidasrämeestä ja ruoppaisesta sammalkuljunevasta, jota reunustaa mäntyvaltainen rämevyöhyke.

Alueella esiintyy runsaasti perhosia. Se on esimerkiksi uhanalaisen luumittarin lounaisin esiintymä Suomessa. Suon linnustoon kuuluvia ovat muun muassa riekko, kurki, käki ja taivaanvuohi.

Suon länsi- ja itäosia on ennen muinoin ojitettu ja laidoilta nostettu turvepehkua. Ojituksen jäljet eivät enää juuri näy maisemassa, samoin turpeennostopaikka ja kuivatuskatokset ovat jo häviämässä.

Luontotornin läheltä, Vajosuon etelälaidalta löytyvät laavu, tulipaikka, puuvarasto ja vessa.