tiistai 1. huhtikuuta 2014

Vuosaari -elokuva

YLE esitti viime sunnuntaina Aku Louhimiehen 2012 valmistuneen elokuvan Vuosaari. Vain vuorokauden kuluttua se jo uusittiin. Ehdin tuossa välissä katsella omani digiboxista käsin.


Muistan aikoinaan suunnitelleeni Vuosaareen katselua oikein elokuvateatterin pehmeästä penkistä käsin. Jostain syystä sekin vaan jäi, kuten harmittavan usein tuntuu käyvän monille muillekin potentiaalisille leffoille. Uuden Kummelin katsomista olen harkinnut jo ainakin kuukauden. Taitaa sekin olla jo poistunut ohjelmistosta.

Yleensä elokuvat tuntuvat teatterissa paljon paremmilta kuin vaikka vuoden pari sen jälkeen televisiosta nähtynä. En tosin usko, että Vuosaaren kohdalla olisi tapahtunut samaa ilmiötä. Se kun ei järin kummallinen leffa näköjään ollutkaan.

Perinteisesti olen pitänyt Louhimiehen ohjaustöistä. Debyytinsä, Turussa kesällä 1998 kuvattu ja jostain syystä vasta tammikuussa 2000 ensi-iltansa ja valtavan suosion saanut Levottomat, tosin on melko epäonnistunut teos. Mutta siitä lähtien kaveri on petrannut komeasti.

Irtiottoja -tv-sarja 2000-luvun alkuvuosina oli todella hyvä. Samoin samantapainen, niin ikään pikku videokameroilla kuvattu Paha maa (2005) on kerrassaan loistava hieman liian pitkästä kestostaan huolimatta. Eräästä Irtiottojen jaksasta irroitettu ja lisämateriaalilla höystetty Valkoinen kaupunki (2006) on sekin vallan mainiota katsottavaa.

Pahan maan tapaan Vuosaari on koottu lyhyistä, eri henkilöille tapahtuvista jaksoista. Lopussa niitä yritetään punoa yhteen. Episodeissa tapahtuu paljon mielenkiintoistakin. Siitä huolimatta välillä oli pakko käyttää pikakelausta, koska jutut eivät yksinkertaisesti jaksaneet kantaa. Jaksot kuvaavat erisorttisia lähiöihmisiä surkean arkensa keskellä.


Keskeisissä rooleissa nähdään muun muassa Louhimiehen luottohenkilöt Mikko Kouki, Jasper Pääkkönen ja Matleena Kuusniemi. Ensinmainittu lukeutuu maamme parhaimpiin näyttelijöihin. Miehen suoritukset ovat yleensä aina suorastaan loistavia. Kahdesta muusta en samaa sanoisi, mutta tällä kertaa kumpikaan ei päässyt ärsyttämään.

Muissa rooleissa nähdään minulle tuntemattomat Deogracias Masomi, Lenna Kuurmaa, Amanda Pilke ja Laura Birn. Hänen esittämänsä huumehuora sentään jää mieleen, mutta muut hahmot unohtaa samalla kun elokuva loppuu.

Mielenkiintoinen lisä kaartiin on brittinäyttelijä Sean Pertwee, jonka muistan huippuhyvästä Dog Soldiers -elokuvasta (2002). Miehelle olisi voinut samantien antaa paljon suuremmankin roolin kun kerran Suomeen asti oli vaivautunut.

Minulle Vuosaari ei nimenä sano muuta kuin että se on Helsingissä ja siellä on satama. Elokuvan perusteella siitä ei paljon muuta tarvitse tietääkään.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti