Muinaisharrastaja Harri Nato Leino kyseli minulta, mahdanko tietää Pyhän Jaakobin kappelin sijainnin. Tottahan toki. Paikka löytyy Kunnaraisten kylästä, noin kahden kilometrin päästä Turku-Kustavi -maantieltä. Turusta tullessa käännytään oikealle Rahin risteyksestä. Se oli reissun ensimmäinen etappi.
Pyhän Jaakobin kappeli on aidattu alue Rahintien varrella. Aita on jo parhaat päivänsä nähnyt. Satun muuten muistamaan kun Rahin kylätoimikunta tervasi sitä eräänä kesänä. Tapahtumasta on jo 20 vuotta aikaa - se kävi ilmi aitaan naulatusta laatasta.
Kävin tuolloin paikalla nyttemmin jo edesmenneen isäni kanssa. Hän valokuvasi tervausta ja taisipa tehdä siitä jutunkin Vakka-Suomen Sanomiin. Tervauksesta ei näyttänyt enää olevan paljoakaan jäljellä.
Kappeli valmistui 1675. Kirkon paikalla olevassa muistokivessä on teksti:
"Vuonna 1676 Jaakon päivänä 25.7. vihittiin tälle paikalle Pyhän Jaakobin kappeli ja kirkkomaa. Levätköön rauhassa ne vainajat, jotka tähän pyhään paikkaan ovat haudatut. Jeesus Kristus vapahtajamme on meidät viimeisenä päivänä herättävä".
Vanhin Kustavin kirkoista on ollut Pyhän Johanneksen kappeli Vartsalan saaressa, Pohjois-Vartsalan kylässä. Se mainitaan 1554 Mikael Agricolan tekemässä saaristokirkkojen omaisuusluettelossa.
Rakennus purettiin 1783 ja tapuli myytiin Ahvenanmaalle Brändön kirkkoon. Kappelilla on ilmeisesti ollut edeltäjäkin. Eri paikalla, kauempana rannasta.
Kustavin kappelikunnat yhdistettiin 1783, jolloin Pyhän Jaakobin kappeli siirrettiin Kunnaraisista nykyiselle paikalleen kirkonkylään Kivimaalle.
Pyhän Johanneksen ja Jaakobin kappelit ovat ulkoapäin melko samannäköisiä ja kokoisia. Molempia ympäröi päältä laudoittettu hirsiaita.
Vartsalan kappelimaalle on aikojen saatossa kasvanut tuhti kolmirunkoinen kuusi. Harvemmin näkeekään moista körilästä.
Sitten viime käyntini, joka muistaakseni oli 2009, on vanhalle kirkkomaalle pystytetty iso risti. Siinä on symboleita, joiden merkitystä en tiedä.
Jos Kustavissa käydessä haluaa nähdä palasen historiaa, kannattaa ehkä käydä katsomassa nämä kohteet.
Heippa! Oletpa ottanut kauniita kuvia kirkkomaista! Ja kirjoittanutkin mukavasti kohteista. On ilo nähdä Rahi nyt noin siistinä! Tein Museovirastossa työssäoppijana opinnäytetyönä hoitosuunnitelman Rahin kirkkomaalle ja siellä pidettiin maisemanhoidolliset kunnostustalkoot toukokuussa 2011. Molemmat sukuhautakammiot olivat aivan puiden ja vesakon vallassa, nythän ne ovat mukavasti näkyvissä. Molemmat kirkkomaat ovat kiinteitä historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ja muinaismuistolain perusteella suojeltuja. Niihin ei saa kajota mitenkään muutoin kuin Museoviraston hyväksynnällä. Nyt teen hoitosuunnitelmaa Vartsalaan kylätoimikunnan pyynnöstä. Toisin kuin Rahissa, tämä hoitosuunnitelma sisältää myös aitauksen kunnostussuunnitelman. Taloudelliset resurssit ovat rajoittava tekijä ja Rahissa työt jäivät talkoisiin. Vartsalaan anottiin ja saatiin avustusrahoitus ja tarkoitus olisi taas korjata ja tervata aitaus, poistaa sitä haittaavat puut. Rahissakin puut olivat jo aivan aitauksen kimpussa ja ne raivattiin pois. Toivottavasti sinne saadaan haetuksi avustusrahoitusta tervaukseen myös. Se aurinkoristi Vartsalassa on yhden kyläläisen tekemä ja periaatteessa ei sallittu juuri tuon muinaisjäännösstatuksen johdosta, mutta Museovirastossa päädyttiin siihen lopputulokseen, että aktiivinen, kohteeseen noin kiintynyt väestö on tärkeämpi asia kuin nipottaa uusrististä, joka onneksi on vielä irrotettavalla kiinnityksellä. :) terveisin Anne Cederlöf Turusta
VastaaPoistaKiitoksia pitkästä ja asiantuntevasta kommentistasi!
VastaaPoista