keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Naantalin Haijaisten laavu

Haijainen on Naantalin kaupunginosa kolmisen kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen. Se sijaitsee Luonnonmaan saarella.

Haijaisissa on toimintakeskus entisessä koulurakennuksessa, neljän kilometrin pituinen Silmu -luontopolku, laavu, pallokenttä ja ja talvella kaupungin ylläpitämä 1,7 kilometrin pituinen valaistu hiihtolatu.

Sain pari viikkoa sitten vihiä luontopolusta. Kaupunginosan nimikin oli aivan uusi tuttavuus, sillä olin kuvitellut ajelevani Kukolaan ja Käkölään, kuten tienviitassa isolla lukee. Pari kertaa aiemmin seudulla körötelessäni olen päätynyt Raision kaupungin omistamaan Villa -kesäkotiin, jossa on muun muassa karavaanialue.




Haijaisten koulu löytyi helposti ennen Villan aluetta osoitteesta Suutarintie 5. Koulu on ilmeisesti myös asuttu, sillä takapihalla oli parkissa pari henkilöautoa, jotka lumikerroksesta päätellen eivät olleet liikahtaneet vähään aikaan. Etupihan isolla kentällä oli yksi hiljattain saapunut auto.

Netin mukaan "rakennuksen nurkalta alkaa neljän kilometrin mittainen Silmu-luontopolku, joka tutustuttaa monipuolisesti varsinaissuomalaiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan. Lenkin varrella voi levähtää laavulla, jossa on mahdollisuus myös tulentekoon. Laavu on noin kilometrin päässä Haijaisista ja vapaasti käyttävissä. Sen luona on puucee ja kaupungin puolesta puut tulentekoa varten". 



Viime viikonloppuna Varsinais-Suomessa satoi lunta ja maisema aluksi oudon näköinen. Yhdessä päivässä oli tullut täysi talvi. Niinpä luontopolun alkua oli ensin vaikea löytää. Aivan "rakennuksen nurkalta" se ei alkanut, vaan pallokentän laidalta. Samasta paikasta lähtee hiihtolatu, joka kiemurtelee luontopolun vieressä.

Matkalla laavulle ihastelimme Hannu Toivosen ja Matti Vikströmin kanssa potentiaalisia joulukuusia ja valtavan kokoista pahkaa sekä totaalista hiljaisuutta, jollainen metsässä vallitsi. Vaikka olimme lähellä asutusta, tuntui paikka olevan täysin korvessa ja eristyksissä muusta maailmasta. Harvemmin näin tyyni keli onkaan.




Laavu löytyi helposti. Paikat olivat siistissä kunnossa. Polttopuita oli riittävästi ja jopa kuivia. Mukana olleita sanomalehtiä ja sytytyspaloja ei olisi tarvittu ollenkaan, mutta varmuuden vuoksi oli parempi tehdä kunnon alkuvalmistelut, ettei vaan jäisi herkulliset makkarat grillaamatta.

Nettisivuilla kerrotusta puuceestä ei näkynyt vilaustakaan. Ainakaan se ei ollut puuvajan yhteydessä tai sitten se oli siihen pirun hyvin piilotettu.

Aikani kuluksi lueskelin laavun seiniin tuherrettuja tekstejä, joista osa oli jopa tavanomaisia "Ville-Pekka ja Katariina olivat täällä 15.7.2003" parempia.

Haijaisten laavu ja Silmu -luontopolku vaikuttivat sellaisilta, että varmasti tulee vielä käytyä uudelleenkin.













2 kommenttia:

  1. Juu, niin tyyntä oli, että lumikin pysyi pihlajanmarjaterttujen päällä lähes viiden sentin kerroksena!!!
    T.Matti "Viki" Vikström

    VastaaPoista
  2. Hienoja kuvia talvisesta luonnosta. Kiersimme Silmun tänään ja täytyy sanoa, että onneksi aikataulumme ei antanut lauantaina periksi koko kierrokseen. Näin märkään aikaan maasto on paikoittain erittäin kivistä ja liukasta, olisi siinä mennyt tunti, jos toinenkin sitä kiertäessä. Lumessa taapertaessa jopa vaarallista. Maaston ollessa kuiva, voin jopa suositella lenkin kiertämistä. Tosin pitkospuissa ja opasteissa olisi paljon parannettavaa. Nyt mentiin osittain arvailujen varassa, kuten Mathildajärven lenkillä aikoinaan.
    -hannu-

    VastaaPoista