Vepsä on tällä vuosikymmenellä muodostunut allekirjoittaneelle kesänviettopaikaksi numero yksi. Nytkin odotin kuukausitolkulla, että taas pääsisi sinne.
Olen jo useamman vuoden ostanut kausikortin Lilyyn. Se on selvää säästöä, eikä paljon tarvitse puntaroida lähteekö käymään Vepsässä vai ei. Muuten meno-paluulippu kustantaa 16 euroa, enkä pidä sitäkään saavutettuun hyötyyn nähden mitenkään kalliina.
Kesäkauden alkuun sai vaivatta mökinkin varattua. Loppupeleissä majoituksia näytti menneen kaupaksi noin kaksi kolmasosaa kapasiteetista, mitä nyt seurasin vilskettä mökkien edustoilla.
Mökki numero 11 on saaren vanhin ja vaatimattomin sekä samalla edullisin. Ihan kätevä jos siellä vaan käy nukkumassa, mutta pitempiaikaiseen oleskeluun se on turhan pieni. Sai kelvata tällä kertaa.
Yhdeksän kuukauden tauon jälkeen teki terää kierrellä ympäri saarta. Vuorokausi vaan vierähti taas erittäin nopeasti, paljon jäi vielä koluttavaa loppukesällekin.
Yleensä saaressa on melko sosiaalista porukkaa, mutta poikkeuksiakin on. Pidän päivänselvänä, että samalle grillauspaikalle voi tulla jos kerran nuotio on kuumana, mutta eräällä seurueella oli tästäkin eriävä mielipide. Kuulemma kun "lättyihin tulee makkaran maku". Minulle moisesta toiminnasta tuli puolestaan paskan maku. Kuvien henkilöt eivät liity tapaukseen.
Vepsässä viihtyvät valkoposkihanhet hautoivat vielä, samoin osa haahkoista. Poikaset kuoriutuvat yleensä kesäkuun alussa.
Merikotkan lisäksi toinen suosikkilintuni on punanokkainen meriharakka. Ne ovat yllättävän rohkeita ja anastipa eräs makkaranikin muutama vuosi sitten suoraan lautaselta. Aiheesta tarkemmin http://kaislatuuli.blogspot.com/2014/07/vepsan-kesy-meriharakka.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti