Viime tiistaina suuntasin työkaverini Timo Kuuselan kanssa Turun Ruissalon Saaronniemeen. Paketteja oli jälleen lajiteltu tuhansittain, joten aamuvuoron jälkeen happihyppely raikkaassa pakkasilmassa oli paikallaan.
Tarkoituksenamme oli käydä Kukkarokivellä. Yleensä tuo valtava möhkäle on tavoitettavissa vain veneellä, mutta nyt sinne pääsee jäätä pitkin.
Kukkarokivi on Ruissalon luoteisrannan läheisyydessä sijaitseva Suomen suurin selvästi näkyvissä oleva siirtolohkare. Se on 27 metriä pitkä ja 17 metriä korkea kohoten 12 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Pakkasta oli ulkoilupäivänämme vain murto-osa siitä mihin viime aikoina totuttu. Jään kestävyydestä ei kuitenkaan ollut epäilystä, koska näimme lumessa lukuisia jalan- ja pyöränjälkiä.
Erään pilkkijän mukaan hänen jalkojensa alla oli parikymmentä senttiä kovaa ainesta. En kuitenkaan suosittele ketään kokeilemaan onneaan, vaikka nämä kuvat sattuisivatkin inspiroimaan.
Sopivan kokoisen murikan rannasta löydettyään Killi kuitenkin eksyi, eikä löytänyt takaisin kirkolle. Siitä suivaantuneena hän viskasi kiven Ruissalon edustalle. Nimi Kukkarokivi tulee siitä, että jättiläinen kantoi kiveä selässään suuressa kukkarossa.
Kukkarokivi on vaikuttava näky sekä rannalta katsottuna että varsinkin läheltä. Moisen järkäleen rinnalla isokin mies tuntee itsensä aika pieneksi.
Pilkkijöitä oli paljon Saaronniemen edustalla. Muutaman kanssa heitimme läppääkin. Minulla on jostain syystä ollut käsitys, ettei tämä porukka ole kovin sosiaalista laatua, mutta ilmeisesti olen väärässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti