Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gullkrona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gullkrona. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Päiväretki Gullkronaan

Gullkrona on 45 hehtaarin kokoinen saari Saaristomerellä Nauvossa.

Saari tunnetiin perinteikkäänä vierasvenesatamana, kunnes sen pitäjät tulivat siihen ikään, etteivät hommat enää sujuneet kuten nuorempana. Satama olikin kiinni kymmenkunta vuotta. Se avattiin ehostettuna vuoden 2019 kesällä miljonääri Ilkka Herlinin toimesta.

Heti avajaistensa jälkeen Gullkrona saavutti valtavan suosion. Siellä vieraili yli tuhat venettä viime vuonna.

Minun piti matkata Gullkronaan jo viime kesänä Turusta Aurajoesta lähtevällä MS Norrskär-aluksella, mutta homma toteutui vasta tämän viikon keskiviikkona.

Laiva oli aivan täynnä. Aamulla oli viileää ja pikku sadekuurokin iski juuri kun paattia lastattiin, joten kaikki tunkivat sisätiloihin. Koronarajoista ei ollut tietoakaan ja eräskin vanhempi rouva yski reteästi kuin olisi kotisohvallaan istunut.





MS Norrskär seilaa kesäaikana Gullkronaan kaksi kertaa viikossa. Matkalla poiketaan Seilin saaren laiturissa, josta matka jatkuu tunnin verran Gullkronaan.

Seilin jälkeen kansipoika kutsui syömään lohikeittoa, enkä ainakaan minä lainkaan vastustellut. Oli todella maukasta saaristolaislimpun kera.

Suurin osa matkustajista jäi pois Seilissä. Gullkronaan jatkoi vain viitisentoista ihmistä, joista valtaosa paineli samantien luontopolulle. Rantaravintolaan jäi jokunen.







Luontopolulla oli valittavana kaksi reittiä. Kiersimme ne molemmat. Upeat kalliorannat suorastaan hivelivät silmiä. Peikkoluolakin löytyi matkan varrelta.











Keskiviikkona oli tuulinen päivä, mutta laivan kannella tarkeni joten kuten. Hauska matkaseura palatessa sai unohtamaan keikkuvan paatin ja Turussakin oltiin tuota pikaa, vaikka matka melkein kolme tuntia kestikin.











perjantai 30. elokuuta 2019

M/S Norrskärin kyydillä Nauvossa

Turusta Seiliin ja Nauvoon risteilevä M/S Norrskär tuli tutuksi viime pääsiäisenä, jolloin olin aluksen kyydissä ensimmäisen kerran. Suuntana oli Nauvosta käsin Berghamnin ja Brännskärin saaret.

Kuulin tuolloin, että paatti siirtyy kesäksi Turku-Seili-Nauvo -välille ja käy kaksi kertaa viikossa myös Gullkronassa. Viimeksi mainittu olikin alunperin mielessäni elokuun lopulla. Mutta koska laiva ei tuona päivänä Gullkronaan mennyt, valitsin sitten Nauvon.

Kävin Nauvossa laivalla viimeksi kaksi kesää takaperin. Reissu oli onnistunut vähän epäkäytännöllisestä M/S Fanny-aluksesta huolimatta. Aiheesta tarkemmin linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2017/07/turusta-nauvoon-ms-fannylla.html



Loppukesäisenä arkipäivänä Turun Aurajoesta Nauvoon matkasi parisenkymmentä ihmistä. Yllättävän harva jäi pois Seilissä, vaikka olisin olettanut sen olevan etenkin ulkomaalaisia kiinnostava kohde. Sen sijaan puolalaisperhe, unkarilaispariskunta ja pari eteläeurooppalaista turistia näköjään valitsivat Nauvon.

Matkalla ihastelimme korkealla paatin yllä lennellyttä merikotkaa. Onnistuin saamaan siitä pari ihan hyvää kuvaakin. On se vaan komea lintu.




Neljä ja puoli tuntia sinänsä kiinnostavassa ja historiaa huokuvassa Seilissä olisi ainakin minulle liikaa, koska paikka on nähty tunnissa parissa. En tosin ole sitten vuoden 2015 saaressa käynyt, joten en tiedä sen nykyisestä hotelli- ja ravintolapuolesta paljoakaan. Kovasti sitä ainakin mainostavat. Vielä neljä vuotta sitten Seilissä ei ollut kuin pahainen pikku kioski kirkon takana rannassa.

Laiturilla näytti olevan kaksi opasta valmiina vastaanottamaan vieraita. Ehkä heidän juttujaan kuunnellessa aikakin kuluisi paremmin.




Nauvossa oli kolme ja puoli tuntia aikaa oleskella. Kauniilla kelillä se oli juuri sopivasti. Satamassa istuskelu, kirkkovierailu sekä ruokailu vähän askeettisella, mutta hyvää murkinaa tarjoavalla SEO-asemalla veivätkin leijonan osan ajasta.

Jos ensi kesänä sitten pääsisi Gullkronaan.














torstai 9. toukokuuta 2019

Pääsiäisristeily Nauvossa osa 3 - Brännskär

Seilin saaren yrittäjien järjestämään ja M/S Norrskär-aluksella tehtyyn pääsiäisristeilyyn Nauvossa tuli pikku muutoksia heti reissun alkuvaiheessa. Edellisessä blogikirjoituksessani sanoin ja kuvin kertomastani Berghamnista ei suinkaan suunnattukaan Gullkronan saareen, vaan Brännskäriin. Syynä moiseen oli Gullkronan vielä pääsiäisen aikoihin keskeneräisenä ollut laituriremontti.

Minulle ohjelmamuutos oli sinänsä samantekevää, koska en ollut aiemmin käynyt Gullkronassa tai Brännskärissä. Gullkronaan alkaa kesällä reitti Turusta, joten varmaan hyppään kyytiin jossain vaiheessa suvea. Taisi olla vaan parempi, että nyt käytiin Brännskärissä.




Brännskär on Nauvon eteläosassa sijaitseva saari, jossa kalastajatila ja venesatama. Noin 50 hehtaarin saarelle on rantautunut lähivuosina uudisasukkaita. Nykyään siellä asuu ympärivuotisesti neljä aikuista ja kaksi pientä lasta.

Brännskärin saaristotilan omistaa Turunmaan Saaristosäätiö, joka vuokraa sitä saaren asuikkaille. Säätiön pyrkimyksenä on edistää ulkosaariston asutusta ja elinkeinoja sekä pitää huolta siitä, etteivät saaristotilat jäisi pelkästään kesämökki- ja vapaa-aikakäyttöön.

Saarelle muutama vuosi takaperin muuttanut Simon Strömsund kiiruhti cajun-rumpunsa kanssa laiturille paattiamme vastaan. Mukana oli hänen appiukkonsa Benny Törnroos kitara kourassa.

Kaksikko veteli jonkun reippaan viisun ruotsiksi ristely-yleisömme ihmetellessä meininkiä. Tulkitsin tämän tervetuliaisseremoniaksi. Enpä muista moista vastaanottoa ennen saaneenikaan.



Näyttämötaiteen ohjaajaksi aikoinaan valmistunut Strömsund osoittautui loistavaksi tarinankertojaksi ja on varmasti oiva promootiohenkilö Brännskärille. Kuuntelin hänen juttujaan saaren historiasta ja nykypäivästä suorastaan korvat höröllä.




Brännskärin asukkaat ovat mukana monessa rakennusprojektissa. Yhdistetty satamakonttori- ja kahvila on pystytetty Nauvosta tuoduista hirsistä komeaksi uudistaloksi.

Muutaman sadan metrin päässä satamarannasta kohoaa mökkikylä, jossa rakennelmat tehdään käsityönä. Yksi mökki kaikkine mukavuuksineen olikin jo käytössä, vaikka miljöö oli muuten kovin myllätty ja keskeneräisen näköinen.




Simon Strömsundin vetemä opastuskierros ei olisi parempi voinut olla. Varmasti monikymmenpäisestä ryhmästämme löytyy tulevaisuudessa paljon Brännskärin kävijöitä. Tiedänkin jo erään, joka on vierailumme jälkeen ehtinyt tarkemmin tutustua tarkemmin mökkikylän tarjontaan.