Loppupätkä raunioille vievästä tiestä oli todella surkeassa kunnossa. Sitä se on tosin kesälläkin, mutta erityisesti nyt. Ilmeisesti pellolta tielle valuva vesi oli tehnyt siitä autoilun kannalta erittäin kehnon. Luistimet olisivat olleet varmasti parempi keksintö.
Tiedä sitten mitä vartiontiliikkeen pakettiauto teki niillä main, mutta sinne se oli vähällä jäädäkin. Kuski jurrutti hullun lailla aikansa, kunnes kaara sai sen verran pitoa renkaiden alle, että kaveri pääsi jatkamaan matkaansa.
Kuusiston linnanrauniot sijaitsevat Piikkiönlahden rannalla. Keskiaikainen piispanlinna rakennettiin aikoinaan Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi. Se purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Nykyään Kuusiston linnanrauniot on suosittu arkeologinen matkailukohde.
Kukoistuksensa päivinä Kuusiston linna oli ainutlaatuinen rakennus Suomessa. Rakennushistorialliset tutkimukset ovat osoittaneet, että linnan rakennusjärjestys on perinteisistä käsityksistä poikkeava. Ensimmäisessä vaiheessa on rakennettu nykyisen länsisiiven kolmihuoneinen yksikerroksinen kivitalo ja kellarityyppinen rakennus koillisosassa. Ympärysmuuri on rakennettu tämän jälkeen. Perinteisesti vanhimpana rakennuksena pidetty eteläsiipi, josta nykyinen sisäänkäynti kulkee, on rakennettu vasta myöhemmin. Vasta kolmannessa rakennusvaiheessa sisäänkäynti on muutettu meren puolelta nykyiselle paikalleen Kuusiston pääsaarelta.
Kuusiston linnassa elettiin loistokautta 1400-luvun alussa piispa Maunu Olavinpoika Tavastin aikana. Piispainkronikassa sanotaan hänen rakentaneen suurimman osan linnaa. Vuoden 1485 vaiheilla suuri tulipalo tuhosi linnaa, mutta se korjattiin. Varustamista jatkettiin Maunu Särkilahden aikana (1489-1500). Hän valitti linnan suuria rakennuskustannuksia.
Linnan kehittäminen ja voimistaminen päättyi 1500-luvun alkupuolella. Suomen keskiajan viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki pakeni 1522 Ruotsiin. Kuusiston linna joutui tanskalaisten käsiin. Kustaa Vaasan joukot valtasivat Kuusiston 1523. Valtiovalta ei tuntenut kiinnostusta linnan kehittämiseen ja Kustaa Vaasa antoi vuonna 1528 Turun linnan päällikölle Maunu Sveninpojalle käskyn tuhota linna, jottei siitä tulisi katolisuuden tukikohtaa Suomessa.
On mahdollista, että Kuusiston linnasta purettuja kiviä käytettiin mm. Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Myös Piikkiönlahden toiselle rannalle rakennetussa Piikkiön kirkossa käytettiin joidenkin tietojen mukaan Kuusiston linnan kiviä. Linnan edustalle on uponnut kivilastissa ollut proomu. Vielä 1800-luvun lopulla Kuusistossa kerättiin tuhansia tiiliä, jotka vietiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjauksiin.
Vaikka linnaa tuhottiin ottamalla siitä rakennusmateriaalia, ei linnan historia ole ollut unohduksissa. Kuusiston linna on aina ollut jonkinlainen nähtävyys. Linnanrauniot kaivettiin esille 1870-luvulla ja siitä asti niitä on tutkittu, korjattu ja tuettu.
Museoviraston edeltäjä, Muinaistieteellinen toimikunta, teki vuosina 1885-1886 senaatille esityksen raunion suojaamisesta. Korjaukset käynnistettiin vuonna 1891. Museoviraston vuonna 1985 käynnistämä korjausvaihe on tuonut paljon uutta tietoa linnan vaiheista ja asusta. Perinteisen antikvaarisen tutkimuksen lisäksi Kuusiston linnan salaisuuksia ovat tutkimuksillaan onnistuneet paljastamaan myös kasvitieteilijät, geologit ja eläintieteilijät.
Lähde: Museovirasto
