Ironcross Runosmäen nuorisotalolla 1989

Turussa sijaitseva Runosmäen nuorisotalo sai viime viikolla julkisuutta valtakunnallisessa mediassa, kun Kokoomuksen veteraanikansanedustajan Ilkka Kavervan vaalitilaisuudessa häiriköi joukko päihtyneitä vasemmistovihreitä.

Alunperin uutisoitiin, että lähipubista paikalle saapunut porukka olisi ollut "Nato-vastainen" ja "venäjämyönteinen". Sitä se varmasti olikin, mutta pian tietoja iskusta korjattiin. Iken vaalitilaisuudessa kuulemma protestoitiinkin lähinnä Runosmäen lähiöpalvelujen heikentymistä vastaan. Huutelevat sankarit eivät myöskään erityisemmin pitäneet Kanervasta henkilönä. Pääasia kuitenkin lienee, että sosiaalitoimisto maksaa elämisen ja antaa kaljarahat!

Olen käynyt Runosmäen nuorisotalolla joitakin kertoja 80-luvun lopulla. Tuolloin alueella asui paljon kavereitani, joihin tutustuin tullessani maalta kaupunkiin opiskelemaan. Monien kanssa yhteiseksi nimittäjäksi osoittautui heavy rock. Runosmäen nuorisotalolla järjestettiin toisinaan keikkoja, joissa genren orkesterit esiintyivät.

Marraskuisena sunnuntaina vuonna 1989 lavalle nousi turkulainen pitkänlinjan hevibändi Ironcross. Jo vuonna 1976 perustetun yhtyeen jäsenet olivat tuolloin noin kolmekymppisiä lukuunottamatta vuosia nuorempaa rumpaliaan. Menin seuraamaan nelimiehiseksi kutistuneen bändin keikkaa kaverini Mika Penttisen kanssa. Se kun sattui olemaan yksi molempien suosikeista.

Samana iltana esiintyi tamperelainen tyttöbändi Ilona, jonka miesvahvistukseksi oli kiinnitetty basisti Sami Ruusukallio. Hänestä tuli hieman myöhemmin Eppu Normaalin basisti. Siinä toimessa mies on tänäkin päivänäkin.

Muistikuvani mukaan paikalla oli kolmaskin bändi. Taisi olla joku paikallinen nuorisoyhtye.

Ironcross oli tuohon mennessä tehnyt kolme albumia (Bloodhounds 1982, Steel Warrior 1984 ja Too Hot To Rock 1987), mutta voimassa olevaa levytyssopimusta bändillä ei ollut. Ilmeisesti juuri siksi keikkaa seurasi silmä kovana Finnlevyn Janne Louhivuori, jonka bongasimme yleisön joukosta. Louhivuori tunnettiin myös entisenä Hurriganes-kitaristina. Albert Järvisen saatua kenkää Ganesista 1981, oli Louhivuori hänen seuraajansa parin vuoden ajan.

Tiedä sitten miksei turkulaishevi kelvannnut Louhivuorelle. Ironcross oli aivan pirun tiukassa kuosissa Runosmäen nuorisotalon lavalla. Setissä oli pääosin mukana suurelle yleisölle tunntemattomia kappaleita, jotka oli tehty kolmannen albumin Too Hot To Rockin jälkeen. Penttisen mielestä juuri loppuaikojen Ironcross -materiaali on parasta mitä yhtye sai aikaiseksi. Minä pidän koko tuotannosta melko tasapuolisesti.

Vaikka Ironcross oli noihin aikoihin todella kova bändi livenä, jäi keikka orkesterin viimeiseksi. Seuraavana vuonna laulaja Tyrone Tougher alias Esa Leinonen muutti elämänsä suunnan ja rupesi Jehovan todistajaksi.

Youtubeen ilmestyi huhtikuun alussa basisti Buddy McShoultzin alias Pekka Nummelan lataama puolentunnin mittainen video Runosmäen keikalta. Mukavaa ja nostalgista katseltavaa näin neljännes vuosisadan jälkeen. 

Lordi ja Kuorosota

Television Nelonen -kavanalla alkoi tänään Kuorosota. En ole jaksanut ensimmäistä tuotantokautta lukuunottamatta seurata sitä kuin muutaman minuutin, mikäli kanavasurffailu on osunut sopivasti kohdalle. Neljännen tuotantokauden avausjakso vaikutti sen verran mielenkiintoiselta, että sarjaa voisi alkaa seuraamaan ahkerammin.

Jo tämän jakson perusteella voin sanoa, ettei Kaija Koon, Jussi Selon, Jonsun tai Hanna Pakarisen toiminnat juurikaan kiinnosta. Sen sijaan Ressu Redford rekrytoi joukkoeeseensa heti erään tuttuni. Lordin touhut ovat aina kiinnostaneet minua. Viimeisen mainoskatkon jälkeen näytetty Rovaniemen sankarin osuus olikin mielenkiintoisinta koko jaksossa. Leppoisaa ja huumorisävytteistä meininkiä, jota jollain jäykällä Kaija Koolla ei ollut ja tuskin tulee olemaan.

Lordi on vanha tuttuni. Tapasin tulevan monsterimiehen ensimmäisen kerran kesällä 1993 Porissa. Siellä järjestettiin alle 25-vuotiaille videontekijöille Minun elokuvani -festivaalia. Lordi ja kaverinsa, tuleva ohjaaja Pete Riski, olivat paikalla kuten vuotta myöhemminkin. En enää muista mikä lyhytelokuva sälleillä oli esitettävänään, mutta kauhuleffoja he väänsivät silloin ja jo ennenkin sitä.

Syksyllä 1994 osittain samalle porukalle järjestettiin viikonlopun mittainen efektikurssi, jota veti vanha Koijärven veteraani ja elokuvien erikoistehostemies Esa Parkatti. Tuolloin jaoin matkustajakotihuoneen Lordin kanssa. Hän oli juuri ottanut ensimmäiset Kiss-aiheiset tatuointinsa ja esitteli paksua käsivarttaan minulle. Gene Simmonsin pää se siinä komeili.

Lordi oli kovasti kiinnostunut turkulaisorkesteri Iron Crossin nykyvaiheista. Hän kertoi Too Hot To Rockin olevan eräs suomalaisen musiikin merkkipaaluista. Yhtye hiipui 90-luvun taitteessa, eikä Lordi tiennyt mihin se katosi. Kerroin, että syy bändin hajoamiseen oli laulaja Tyrone Gona Tougherin alias Esa Leinosen uskoon tuleminen.

Seuraavaksi kuulin Lordista syksyllä 1996. Kaverini Janne Järvinen pääsi tuolloin opiskelemaan Tornion mediakouluun. Hän kertoi siellä olevan kovan Kiss-fanaatikon nimeltään Tomi Putaansuu. Vuotta myöhemmin oli itse samassa opinahjossa, mutta Lordia ei enää siellä näkynyt.

Kun Lordin ensimmäinen single Would You Love A Monsterman ilmestyi loppuvuonna 2002 ja ensimmäiset lehtijutut uudesta bändistä julkaistiin, tajusin heti kyseessä olevan saman kaverin. Toukokuussa 2006 hänet tunsikin jo koko Suomi, koska Lordi sattui voittamaan Euroviisut Hard Rock Hallelujah -kappaleellaan.

Viisuvoiton myötä myös eräästä silloisesta työkaveristani tuli kertaheitolla kova Lordi-fani. Viikkoa aikaisemmin hän ei ollut kuullutkaan koko orkesterista tai sen johtajasta Mr Lordista, joksi orkesterin pääjehua keväällä 2006 alettiin kutsua. Pitkän inttämisen jälkeen jouduin lainaamaan työkaverilleni kaikki kolme siihenastista Lordi -levyäni. Eihän artisteja tietenkään voi tukea ostamalla itse niiden levyt - sehän maksaa, hän tuumi. Ei ainakaan tämä nainen, joka kerran tilasi postimyynnistä puutarhakalusteet ja palautti ne juhlien jälkeen takaisin ostopaikkaan!

Tapasin Lordin viime vuonna pitkästä aikaa Sauna Open Airissa. Hän oli tullut fanittamaan festivaalin pääesiintyjä Kissiä. Siinä vasta mukava mies. Toivotan menestystä Kuorosotaan!

Päivän levy - Battagia: Hell Just Froze Over

Battagia
Hell Just Froze OverMCD
[ Soundworks Productions ]

( 9 )

01. Intro
02. Burning The Sky
03. Deep Cuts The Knife
04. Hell On My Back
05. Fire Of Rock

Helsinkiläinen Battagia teki viime vuonna erittäin kovatasoisen MCD:n nimeltä Cockroach Meat. Bändin kasarihevi puri ainakin minuun siinä määrin, että odotin innolla tätä tulevaa uutta viiden biisin levyä. Kun tässä taannoin vielä näkin yhtyeen livenä, riitti se vakuuttamaan lopullisesti.

Yhtyeen rumpali on vaihtunut sitten viime levyn. Nykyään kannuja hakkaa entinen Iron Cross –rumpali Jari ”Jimmy Hammer” Mäkeläinen. Mieshän on jo aika päiviä sitten todettu asiansa osaavaksi, joten hän istuu Battagiaan kuin veitsi voihin. Muu kokoonpano (kaksi kitaristia, basisti) on säilynyt samana.

Musiikillisestikin Battagiassa on myös samaa kuin Iron Crossissa. Lähinnä tuon entisen turkulaisyhtyeen rankemmissa biiseissä kuten Too Hot To Rock, jota Battagia esittää nykyään keikoillaankin. Muuten bändin linja kulkee suunnilleen akselilla Accept, Iron Maiden ja W.A.S.P.

Levy alkaa Introlla (onpa kumma!), jossa kytketään piuhat ja virta kytketään. Loput neljä kappaletta ovatkin sitten niin tasokkaita, etteivät ne oikeastaan yhtään häpeile edellä mainittujen esikuviensa tuotannon kanssa. Fire Of Rock, Deep Cuts The Knife, Hell On My Back ja etenkin Burning The Sky jyräävät niin komeasti, että adrenaliini alkaa virrata ympäri kehon.

Hell Just Froze Overin ainoa heikko puoli on sen pituus. Se on nimittäin liian lyhyt! Tosin tämä saattaa olla myös levyn plussapuoli, sillä tähän ei ainakaan ehdi heti kyllästyä. Bändi olisi kyllä täysin valmis levyttämään täyspitkän levynkin. Sellainen 45 minuuttia olisi oikein ihanteellinen annos. Suosittelen.

14.04.2003, Kimmo Jaramo

Tuollaisen levyarvion kirjoitin Imperiumiin vuonna 2003. Eipä tuohon ole mitään muutettavaa vuosien jälkeenkään.

Battagia kuuluu sarjaan "huutavia vääryyksiä". Lähinnä siksi, että tämäntasoinen yhtye on mennyt suurimmalta osalta hevifaneista täysin ohi. Bändi ei Hell Just Froze Overin jälkeen ole levyttänyt tai ainakaan julkaissut mitään. Sääli, että näin kovatasoinen orkesteri ei ole päässyt eteenpäin, vaikka hevistä on tullut 2000-luvulla salonkikelpoista.

Taannoin luin Imperiumin Messulaudalta, että yhtye kumminkin toimii yhä (tai taas). Messulaudan erään viestiketjun aiheena on "Missä he ovat nyt?". Battagian kitaristilaulaja Tero kertoi nykykuulumisiaan bändin perään haikaileville.

"Ja Tero M:hän kertoo! Hienoa että joku muistaa vielä Battagian. Mehän emme koskaan hajonneet vaan lähdettiin ikään kuin pienille talviunille jotka ovat sittemmin päässeet hieman venähtämään... Mitään suurta draamaa ei hiljaiseloon ole liittynyt vaan homma on mennyt pähkinänkuoressa suurinpiirtein seuraavalla lailla:

Jimbon keskityttyä bisneksiensä pyörittämiseen astui tilalleen jo muutamia vuosia sitten Jack Nylund (Imperanon, Whispered, Force Majeure jne.). JJ:llä on tuhat rautaa tulessa bändiensä (JJ Hjelt's Powerdrive, Royal Truck jne.) lisäksi ja itse olen imeytynyt työelämän pyörteisiin, kiertänyt maailmaa ja toiminut myös muiden yhtyeiden taustavoimissa. Antti taas lähti omiin seikkailuihinsa ja soitteli Warmenin lisäksi ainakin The Scourgerissa. Leadkitaraa hoitelee nykyisin eräs hyvinkin pätevä kaveri josta lisää sitten kun avaamme kotisivumme uudelleen, eli..:

Kokopitkää levyä varten on äänitetty pohjat 16 biisiin josta sitten aikanaan valitaan levyn verran matskua (kunhan nyt saadaan ensin äänitettyä kaikki muu tavara...) ja jolle pyritään sitten löytämään julkaisukanava. Toivottavasti pääsemme sitten taas joskus lavallekin asti. Homma on nyt vaan päässyt venähtämään kaiken muun toiminnan takia mutta elantohan on otettava sieltä mistä sen saa. Täysin kuolleita emme siis ole ja tarkoitus onkin saada bändi jälleen aktiiviseksi. Pyrimme myös siihen että käytämme lopulta levyn äänittämiseen vähemmän vuosia kuin Wintersun."

Valitettavasti netistä ei löytynyt yhtään ääninäytettä bändin tuotannosta. Voimme kuitenkin paremman puutteessa tutustua yhtyeen lyriikkaan.

Burning The Sky

I FEEL THE FIRES OF GROWING WAR, THEY`RE DRAWING NEARER
BLACK POISON SMOKE THAT FILLS THE AIR
AND SINCE THE NIGHT YOU`D KNOCK MY DOOR IT`S GETTING CLEARER
FEELS LIKE WE`RE GOING FAST NOWHERE

ThE WAY I SEE IT NOW, I DON`T CARE NO LONGER
EVERY TIME YOU OPEN YOUR MOUTH I FEEL LIKE RAISIN` A THUNDER
i`d RUN FOR MY LIFE AND TONIGHT
I`D SELL MY SOUL AND KILL MY OWN TO SEE THE LIGHT

BURNING THE SKY

(IT`S BURNING BRIGHT)

BURN UP THE SKY

(IT`S BURNING BRIGHT)

A 1.000 NIGHTS, A 1.000 CRIES, I`VE HEARD `EM ALL NOW
A 1.000 ALLEYS THAT i`VE RAN
NOW, THERE`S A SMELL OF RISING DANGER IN THE AIR
JUMP OUT OF LOVE WHILE YOU STILL CAN

AND NOW I`M THROUGH WITH YOU, DON`T WANT YOUR GAMES NO MORE
NO MORE FEEDING THE FIRE, I FEEL LIKE RAISIN` A THUNDER
i`D RUN FOR MY LIFE AND TONIGHT
i`D SELL MY SOUL AND KILL MY OWN TO SEE THE LIGHT