Viron matka osa 6 - Surf Paradiis

Hiidenmaalla Ristnan majakan lähellä sijaitseva Surf Paradiis löytyi kesän 2013 reissullamme.

Ristnassa tuli vastaan vaatimaton kyltti, jossa luki mustalla tussilla "Surf Paradiis". Tie perille oli kuoppainen kinttupolku, jossa auto joutui koville. Parannusta siihen ei ollut kahdessa vuodessa saatu, mutta nyt sentään majakalle johtavan tienposkessa oli paikan mainos.

Alue ei ollut muuten juuri muuttunut, mutta uusi baarirakennus oli kyhätty rannalle. Porin Yyteriä muistuttava alue ja vähän sekavahkot rakennelmat antavat paikasta varsin hippimäisen vaikutelman. Kovin huoletonta meno tuntui muutenkin olevan, ainakin tällaiselle turhiin säädöksiin tuttuneelle suomalaiselle.

Surf Paradiisiin ovat tervetulleita muutkin kuin surffarit ja vesipedot, joten meitäkään ei katsottu paheksuen. Ei etenkään, kun lompakot kevenivät aikalailla baarin tarjonnasta nauttiessa. Hintataso oli korkeampi kuin äkkiä luulisi, mutta suomalaisittain kumminkin varsin kohtuullinen.

Baarissa ei ollut minkäänsortin aitausta- tai anniskelukarsinaa, joten pääsimme vapaasti kävelemään pullo kädessä minne vaan. Suomessa olisimme joutuneet istumaan lähes tappituntumalla muutaman neliön aitauksessa, jossa todennäköisesti olisi ollut vielä merinäköalan estävä seinä.

Paikan erikoisuus, maisemat ja nätit kaljanmyyjät saivat aikaan sen, että seurueemme jäi pitkäksi aikaa istuskelemaan rannalle Corona-pullojen kera.

Pienoisena haittapuolena näkisin valtavat sarvijaakot, jotka olivat kiinnostuneita eritoten meikäläisestä. Vaikka niitä hautasi jalalla hiekkaan, tapahtui ylösnousemus hyvin pian. Elukat olivat noin tupakka-askin mittaisia. Niitä ei esiinny Itämeren täällä puolen tai en ole ainakaan missään vielä nähnyt.

Surf Paradiisin läheltä löytyy kivikkoinen niemenkärki, joka mutkittelee pitkälle merelle. Matka näytti lyhyeltä, mutta loppujen lopuksi sinne talsi melko kauan auringon laskiessa hiljalleen mailleen. Matkajuomatkin sai baarista mukaan. Helvetin hieno fiilis.

Hiidenmaalaiset merimetsot ovat selvästi suomalaisserkkujaan rohkeampia. Aika lähelle niitä pääsi, ennen kuin lähtivät lentoon. En tiedä suhtaudutaanko merimetsoihin tuollapäin yhtä vihamielisesti kuin Suomessa.

Jos Hiidenmaalla matkailee, kannattaa poiketa Surf Paradiisissa. On se sen verran erikoinen paikka. Tarjolla on myös majoitusta ja ruokaa.

Viron matka osa 5 - Ristnan rannalla

Hiidenmaan mökkimme sijaitsi lähellä Ristnan majakkaa. Talon nimi on Puumetsa väike, joka on suomeksi Puumetsä pieni. Se puolestaan perustuu siihen, että jonkun matkan päässä on toinen, tätä isompi mökki.

Vuoden 2013 reissulla yövyimme samassa rakennuksessa. Muistikuvani mukaan se oli vähän paremmassa kunnossa. Vaikka pientä pintaremonttia ehkä tarvittaisiinkin, oli mökki monipuolinen ja tilava.

Puumetsään mahtuisi isompikin porukka. Kolmelle se oli ehkä turhankin tilava. Mutta koska rakennus ei ole vuokrahinnalla pilattu ja sijainti sopivan rauhallinen, ajoi se jälleen asiansa vallan mainiosti. Veikkaan, että villisian metsästäjät käyttävät sitä syksyisin tai koska jahtiaika mahtaa ollakaan.

Ristnan majakalle oli mökiltä noin puolen tunnin kävelymatka. Ranskassa vuonna 1873 rakennettu valurautainen majakka aloitti toimintansa vuotta myöhemmin. Se on muodoltaan erilainen kuin mihin olen Suomessa tottunut.

Ahtaan rappukäytävän päätyttyä kolautin otsani suoraan matalaan oviaukkoon. Tähdet pyörivät silmissä tovin, jonka jälkeen näkökentässä alkoivat hahmottumaan komeat maisemat.

Ristnan majakan lähellä on neuvostoaikaisia bunkkereita ja sotilasalueita. Ne eivät ole mitenkään eristettyjä, vaan kuka tahansa voi pujahtaa oviaukosta sisälle jos uskaltaa.

Toverimme naapurissa olivat aikoinaan niin ahkerina, että oikeastaan koko Hiidenmaa ja naapurisaari Saarenmaa olivat kyllästettyjä aseilla, bunkkereilla ja tutka-asemilla. Ketä siellä mahdettiin pelätä? Ettei vaan umpirauhallinen Ruotsi pääsisi hyökkäämään? Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimuksen varalta saaria tuskin oli varusteltu.

Viron saaret olivat myös suljettuja. Alkuasukkailla ollut juuri mahdollisuutta vierailla mantereen puolella, eikä toisinpäin. Yksityisveneily oli kielletty, etteivät ihmiset pääsisi kommunismidiktatuuria pakoon lahden taakse Ruotsiin.

Entisen sotilasalueen vieressä on komea hiekkaranta, jollainen olisi Suomessa varmasti suuri turistipyydys. Täällä ei ruuhkaa ollut.

Ristnan majakan ja meren välistä löytyy peräti kaksi tyystiin erilaista rantaa. Toinen on täynnä pikkukiviä, joita löytyy pilvin pimein. Toinen on nimeltään Surf Paradiis, joka muistuttaa vähän Porin Yyteriä.

Rantakiviä tutkiessa voi löytää kaikenlaista kuviota. Haukankatseeni osui sydämenmuotoiseen kiveen, jonka poimin talteenkin. Eräs kivi näytti pintakuviostaan päätellen siltä kuin siinä olisi ollut fossiili kiinni.

Viron saarireissu osa 8 - Hiidenmaan majakat

Mökkimme sijaitsi Hiidenmaan läntisimmän niemen lähellä, kivenheiton päässä Ristnan majakasta. Kirkkaanpunaiseksi maalattu majakka on rakennettu 1873-74. Korkeutta sillä on 30 metriä, merenpinnasta 37 metriä.

Hiidenmaalaiset Ristnan ja Tahkunan majakat tilattiin ja valmistettiin samanaikaisesti Eiffelin tehtaalla Ranskassa. On väitetty, että ne vaihdettiin vahingossa toisiinsa ja seisovat väärissä paikoissa kuin oli alkuperäinen suunnitelma.

Aamulla ensimmäinen etappimme oli Ristna. Majakan vieressä oli muutama vanha rakennus, jossa yhdessä oli pieni baari. Tarjolla oli muun muassa sämpylöitä, hampurilaisia, olutta ja limonadia. Hieman ehkä epäkaupallinen kuppilan paikka, mutta kai asiakkaita käy ainakin kesällä.

Edellisenä iltana kumotut maljat aiheuttivat sen, etten siinä jaksanut helteessä edes yrittää kivuta ylös majakkaan. Jälkeenpäin asia on hiukan harmittanut, koska heti majakalta lähdettyämme löysimme upeita rantoja aivan lähistöltä. Ne olisivat varmaan näyttäneet hienoilta ylhäältäkin käsin.

Köröttelimme majakalta lähdettyämme todella huonokuntoista metsätietä pitkin kilometrin verran, jonka jälkeen eteen levittäytyi upea ranta.

Jonkinlainen, ilmeisesti luvaton, campingalue oli metsän reunassa. Pari matkaliluautoa- ja vaunua näyttivät siltä, että lepoa on pidetty jo pitkä tovi. Eipä ihme jos tällaisessa miljöössä viihtyy kauemminkin. Maisemat olivat todella komeat.

Olimme hädin tuskin selvinneet verkkokalvoille ilmestyneestä mannasta, kun edessä oli toinen huikea näkymä. Vaatimattomassa puisessa kyltissä tienposkessa luki "Surf paradiis". Kuoppaista pikkutietä sai ajella metsän siimeksessä jonkun matkaa. Perillä silmien eteen levittäytyi alue, jollaista ei luulisi löytävän Hiidenmaalta.

Surf paradiis vaikutti olevan nuorison suosima bile- ja surffausranta. Kaljaa ja muuta ilolientä näytti olevan myynnissä. Ja jo keskellä kirkasta aamupäivää joidenkin käsissäkin. Teknojumputus soi isoista kaiuttimista. Hiekkaranta oli pitkä ja yyterimäinen.

Köpun majakka sijaitsee Hiidenmaan länsipuolella lähellä Ristnaa. Se on Viron ja Itämeren vanhin majakka. Väitetään myös, että se olisi maailman toiseksi tai kolmenneksi vanhin majakka, jossa on palanut merkkivalo alusta asti. Rakennus on tehty 1500-luvulla.

Köpun majakka rakennettiin Hiidenmaan korkeimpaan paikkaan, 67 metrin korkeudella merenpinnasta olevalla mäelle. Korkeus maasta on 36 metriä. Majakan valo on 102 meren korkeudella merenpinnasta. Itämereltä ei löydy sitä korkeammalla olevia majankanvaloja.

Majakkaan kapuaminen jäi tälläkin kertaa väliin. Muistan yrittäneeni sinne vuoden 2005 reissulla, mutta tein silloin täyskäännöksen jo alkumetreillä. Käytävä on tajuttoman ahdas ja askelmat todella korkeita. Onnea vaan matkaan ken majakan ovesta käy.

Köpun matkamuistomyymälästä tarttui mukaan majakkaa esittävä seinätaulu ja Hiidenmaa-t-paita. Majakan kuppila on täysimittainen ravintola, josta saa muutakin kuin jäätelöä tai kahvia.

Tahkunan majakka löytyy Hiidenmaan pohjoiskärjestä. Valurautaisen majakan rakennustyöt aloitettiin 1873. Rakennus on Viron rannikon korkein torni; 39,6 metriä maanpinnasta ja 42,7 metriä merenpinnasta.

Majakan viereiseltä rannalta löytyy jatulintarha ja syyskuussa 1994 uponneen Estonian muistomerkki.

Majakan katolla oleva kupoli uusittiin vuonna 2002. Matkamuistomyymälän kaveri innostui näyttämään meille valokuvia tuosta tapahtumasta. "Pekkaniska, Pekkaniska", hän hoki innoissaan ja osoitti kuvissa näkyvää suomalaisfirman nosturia.

Vanha kupoli kyyhöttää nykyään majakan takana muistona menneistä ajoista.

Mikäli Hiidenmaalla liikkuu omalla autolla, kannattaa kiertää saaren majakat läpi. Ainakaan maisemat eivät lopu kesken ja matkalla näkee kaikenlaista muutakin.