Augustibluus on vuodesta 1993 saakka järjestetty festivaali Viron Haapsalussa. Se on Baltian maiden suurin bluestapahtuma. Pääestradina toimii kaupungin keskustassa sijaitsevat Haapsalun piispanlinnanrauniot.
Haapsalu on 11 500:n asukkaan kaupunki Viron länsirannikolla. Meri ympäröi kaupunkia kolmelta suunnalta. Viime vuosikymmeninä kaupunki on levinnyt historiallisesta keskuksestaan piispanlinnan luota, ja keskustana pidetään nykyisin kauppakeskuksen seutua.
Olen käynyt kaksi kertaa aikaisemmin Haapsalussa. Toukokuussa 2005 pitkän viikonlopun suuntana oli Hiidemaa, Viron toiseksi suurin saari. Haapsalun lähellä sijaitsevasta Rohukülan satamasta pääsee sinne laivalla.
Kaksi vuotta sitten elokuussa matkalla Saarenmaan kautta Hiidenmaalle ja sieltä mantereelle kävimme väkisinkin Haapsalussa, sillä sitä ei voi ohittaa satamasta tullessa. Tuolloin huomasin Augustibluus -tapahtuman, kun kävimme katsomassa linnanraunioita. Roudarit purkivat parhaillaan lavarakennnelmia ja miljöö teki oitis vaikutuksen. Tuosta lähti idea päästä itsekin joskus festaroimaan sinne.
Elokuun ensimmäisellä viikolla toteutetulla reissulla tarkoitus viettää kaksi yötä Haapsalussa, käydä Augustibluusissa ja sen jälkeen mennä neljäksi yöksi Hiidenmaalle.
Koska keväällä kaikki Haapsalun majoitukset olivat jo täynnä tuohon ajankohtaan, sain kämpän seitsemän kilometrin päässä sijaitsevasta Mihkli Guest Housesta.
Ilmeisesti entisen kolhoosin asuntolana toiminut rakennus oli tarkoitukseemme täysin riittävä, vaikka kolmelle äijälle huone hiukan pieni olikin. Mutta tuohon hintaan ei passaa valittaa mistää, ei etenkään kun henkilökunta oli todella ystävällistä sekä aamiainen monipuolinen ja maittava.
Majatalosta oli helppo suhata taksilla kaupunkiin ja takaisin. Olimme Augustibluusissa hyvissä ajoin viiden paikkeilla. Lippu päätapahtumaan eli linnan pihalla olleeseen festivaaliin maksoi 20 euroa. Portilla oli kassitarkastus, jossa omat viinakset joutui jättämään talteen. Sama systeemi kuin Suomessakin, erotuksena kumminkin, etteivät järjestysmiehet olleet sikainnokkaita kopeloimaan kroppaasi kuten vaikka Ruisrockissa.
Minulla, joka tiedän musiikista muuten paljon, olivat illan esiintyjät lähes täysin vieraita. Tuo ei haitannut pätkääkään, sillä aivan sama kuka lavalle asteli, soitteli varsin hyvää musiikkia. Mieleen jäi etenkin ruotsalainen Lisa Lystam Family Band. Lissulla oli hyvä meininki.
Ympäri Haapsalu keskustaa levittäytyneen Augustibluusin muita esiintyjiä olivat muun muassa Tom Doughty (USA), Candye Kane (USA), Tapio Niemelä & Jamsessive (FIN/EST), Yoshinari Nakamatsu (JPN), Andy Fairweather Low & Low Riders (USA) ja Boney Fields & The Bone's Project (USA).
Festareilla oli laaja tarjonta ruokaa ja juomaa. Suomalaisittain hinnat olivat todella edullisia. Iso lonkero maksoi kolme euroa, kun se maksaa Turussa lähimmässä ravintolalaivassakin seitsemän euroa.
Turhia, aidoilla rajattuja anniskelualuepelleilyjä ei ollut ollenkaan, vaan juomien kanssa sai siirtyä vapaasti paikasta toiseen. Kukaan ei kytännyt oletko mahdollisesti liian kännissä. Mihinkään ei tarvinnut jonottaa. Edes bajamajoihin ei ollut minkäänlaista ruuhkaa. Aivan erilaiset järjestelyt kuin turhien säännösten Suomessa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haapsalun piispanlinna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haapsalun piispanlinna. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 2. syyskuuta 2015
perjantai 18. lokakuuta 2013
Viron saarireissu osa 10 - Ristimäki ja Haapsalu
Hiidemaalta löytyy kummallinen paikka, jota kutsutaan Ristimäeksi. Metsässä, aivan maantien vieressä, on tuhansia eri materiaaleista tehtyjä ristejä.
Kivisiä ristikuvioita lojuu maassa, on teipillä väsättyjä risuristejä, kävyistä muodostettuja ristejä, hiekkaan kengällä piirrettyjä ristejä ja vaikka mitä. Vain mielikuvitus on rajana.
Ristin tekemisen uskotaan tuottavan onnea. Tapa on lähtenyt siitä, että Hiidenmaalta karkoittettuja ruotsinkielisiä on muisteltu ristin muodossa. Saarella on aikaisemmin ollut ruotsinkielisten vähemmistö.
Barokki- ja rokokootyylinen Suuremöisan kartano on kunnostettu uuteen uskoon. Viitisenkymmentä vuotta kestäneen neuvostomiehityksen aikana virolaiskartanot rapistuivat pahoin. Moni rakennus jäi autioksi luonnonvoimien armoille ja ryösteleyn kohteeksi. Onneksi niille on saatu uusi elämä, vaikka restauroitavaa riittääkin vielä pitkään.
Suuremöisa on 1700-luvun puolivälissä tehty ja sitä kutsutaan yhdeksi Viron suurimmaksi ja kauneimmaksi kartanorakennukseksi. Alueella on yli 200 vuotta sitten perustettu englantilaistyylinen puisto.
Viimeisenä Hiidenmaa-iltana ajelimme siellä täällä. Kärdlan kaupunkikierros jäi ajanpuutteen vuoksi torsoksi, samoin oikeastaan koko saari. Olisi pitäynyt olla siellä ainakin vuorokausi kauemmin. Nähtävää olisi riittänyt pitemmällekin ajalle.
Nimettömäksi jäänyt upea hiekkaranta mökkimme lähistöllä.
Aikaisin sunnuntaiaamuna suuntanamme oli Heltermaan satama. Sieltä seilasimme Rohukülaan Viron mantereen puolelle.
Heltermaan satama oli aamuauringossa todella upea. Pääskyset parveilivat laiturirakenteissa. Meri oli rasvatyyni.
Laivaan ajaessa ei tarvinnut näyttää mitään lippuja tai lappuja. Ilmeisesti virkailijat näkivät rekisteristä kuka oli varannut paikan ja kuka ei. Homma sujui luonnikkaasti.
Rohukulan satamasta on kymminisen kilometriä Haapsalun kaupunkiin. Suomessa Haapsalu on tunnettu kylpylöistään, mutta on siellä paljon muutakin.
Kaupungin rautatieasema oli aamulla hiljainen. Rautatie Haapsaluun rakennettiin vuosina 1903-1905. Katoksellinen asemalaituri ja koko rakennuskompleksi ovat komeita.
1200-luvulla Sääre-Läänen hiippakunnan piispanlinnaksi rakennettu Haapsalun piispanlinna ja tuomiokirkko ovat Viron linnoista parhaiten säilyneiden joukossa.
Olimme alueella niin aikaisin aamulla, ettei portit olleet vielä virallisesti edes auenneet. Kävelimme kuitenkin muina miehinä portista muurien sisälle, jossa oli joukko miehiä työntouhussa.
Linnan parkkipaikalla oli useita autoja, joissa nukkui ihmisiä. Pian selvisi, että linnan pihamaalla on juhlittu viikonloppuna. Augusti Blues Festivalin lavarakennelmia purettiin parhaillaan.
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla sellainen festari, joka minäkin viihtyisin. Ainakin puitteet ovat komeat. Oluttuopista joutuu tuskin pulittamaan seitsemään euroa kuten Suomen festivaaleilla. Ehkä kaksi euroa riittää Haapsalussa.
Viron saarikierros alkoi olla pulkassa. Edessä oli vielä pitkä päivä ennen kuin olimme kotona Turussa joskus puoliltaöin. Kyllä oli hemmetin hieno lomaviikko. Tekisi mieli vaikka samantien lähteä uudestaan.
Tallinnan Patarein vankilamuseosta ehdinkin jo kirjoittaa aikaisemmin. Juttu löytyy linkistä. http://kaislatuuli.blogspot.fi/2013/09/patarein-vankila-tallinnassa.html
Kivisiä ristikuvioita lojuu maassa, on teipillä väsättyjä risuristejä, kävyistä muodostettuja ristejä, hiekkaan kengällä piirrettyjä ristejä ja vaikka mitä. Vain mielikuvitus on rajana.
Ristin tekemisen uskotaan tuottavan onnea. Tapa on lähtenyt siitä, että Hiidenmaalta karkoittettuja ruotsinkielisiä on muisteltu ristin muodossa. Saarella on aikaisemmin ollut ruotsinkielisten vähemmistö.
Barokki- ja rokokootyylinen Suuremöisan kartano on kunnostettu uuteen uskoon. Viitisenkymmentä vuotta kestäneen neuvostomiehityksen aikana virolaiskartanot rapistuivat pahoin. Moni rakennus jäi autioksi luonnonvoimien armoille ja ryösteleyn kohteeksi. Onneksi niille on saatu uusi elämä, vaikka restauroitavaa riittääkin vielä pitkään.
Suuremöisa on 1700-luvun puolivälissä tehty ja sitä kutsutaan yhdeksi Viron suurimmaksi ja kauneimmaksi kartanorakennukseksi. Alueella on yli 200 vuotta sitten perustettu englantilaistyylinen puisto.
Viimeisenä Hiidenmaa-iltana ajelimme siellä täällä. Kärdlan kaupunkikierros jäi ajanpuutteen vuoksi torsoksi, samoin oikeastaan koko saari. Olisi pitäynyt olla siellä ainakin vuorokausi kauemmin. Nähtävää olisi riittänyt pitemmällekin ajalle.
Nimettömäksi jäänyt upea hiekkaranta mökkimme lähistöllä.
Aikaisin sunnuntaiaamuna suuntanamme oli Heltermaan satama. Sieltä seilasimme Rohukülaan Viron mantereen puolelle.
Heltermaan satama oli aamuauringossa todella upea. Pääskyset parveilivat laiturirakenteissa. Meri oli rasvatyyni.
Laivaan ajaessa ei tarvinnut näyttää mitään lippuja tai lappuja. Ilmeisesti virkailijat näkivät rekisteristä kuka oli varannut paikan ja kuka ei. Homma sujui luonnikkaasti.
Rohukulan satamasta on kymminisen kilometriä Haapsalun kaupunkiin. Suomessa Haapsalu on tunnettu kylpylöistään, mutta on siellä paljon muutakin.
Kaupungin rautatieasema oli aamulla hiljainen. Rautatie Haapsaluun rakennettiin vuosina 1903-1905. Katoksellinen asemalaituri ja koko rakennuskompleksi ovat komeita.
1200-luvulla Sääre-Läänen hiippakunnan piispanlinnaksi rakennettu Haapsalun piispanlinna ja tuomiokirkko ovat Viron linnoista parhaiten säilyneiden joukossa.
Olimme alueella niin aikaisin aamulla, ettei portit olleet vielä virallisesti edes auenneet. Kävelimme kuitenkin muina miehinä portista muurien sisälle, jossa oli joukko miehiä työntouhussa.
Linnan parkkipaikalla oli useita autoja, joissa nukkui ihmisiä. Pian selvisi, että linnan pihamaalla on juhlittu viikonloppuna. Augusti Blues Festivalin lavarakennelmia purettiin parhaillaan.
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla sellainen festari, joka minäkin viihtyisin. Ainakin puitteet ovat komeat. Oluttuopista joutuu tuskin pulittamaan seitsemään euroa kuten Suomen festivaaleilla. Ehkä kaksi euroa riittää Haapsalussa.
Viron saarikierros alkoi olla pulkassa. Edessä oli vielä pitkä päivä ennen kuin olimme kotona Turussa joskus puoliltaöin. Kyllä oli hemmetin hieno lomaviikko. Tekisi mieli vaikka samantien lähteä uudestaan.
Tallinnan Patarein vankilamuseosta ehdinkin jo kirjoittaa aikaisemmin. Juttu löytyy linkistä. http://kaislatuuli.blogspot.fi/2013/09/patarein-vankila-tallinnassa.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)