Another Night In The Sun -musiikkivideo

Hyvän musiikkivideon tekemiseen ei tarvita isoa läjää euroja. Fanityönä valmistunut Michael Monroe -video Another Night In The Sun on nollabudjetin pätkästä hyvä esimerkki. Videon Youtubeen ladannut nimimerkki number1kissfan on tehnyt hienoa jälkeä.

Another Night in The Sun -kappale on Michael Monroen soolobändin biisi, jota he soittelivat keikoilla vuonna 2010. Samanniminen livelevy, joka nauhoitettiin heinäkuun 6. päivä Helsingin Tavastialla, ilmestyi syksyllä 2010. Siinä kappaletta ei kuitenkaan tittelistä huolimatta ollut.

Syyksi kuulin sellaisen meriselityksen, että kiihkeän keikkatilanteen tiimellyksessä Monroe olisi vahingossa laulanut osan biisiä saksofonimikrofoniinsa. Koska levyä ei paikkailtu studiossa jälkeenpäin, koko biisiä ei kelpuutettu mukaan. Harmittelin asiaa tuolloin, koska tämä nopea punkrokki oli jäänyt näkemiltäni keikoilta mieleen.

Kappaletta ei myöskään löydy Michael Monroen alkuvuonna 2011 ilmestyneeltä studioalbumilta Sensory Overdrive. Palkittu ja kehuttu levy olisi kyllä biisin saanut sisältää sen ainakin minun mielestäni. Nyt biisi menee hiukan hukkaan, niin oiva ralli kuin onkin.

Ainakin number1kissfan on pelastamassa asiaa omalta osaltaan. Tiedä sitten mistä hän on biisin studioversion videoonsa saanut, mutta eipä kuvamateriaalikaan ihan peruskauraa ole. Siinä Monroen bändi on Amerikan kiertueella.

Sensory Overdriven uusintapainoksella Another Night In The Sun sen sijaan on. Mukana on yhteensä neljä bonusbiisiä.

1. Trick of a Wrist
2. '78
3. Got Blood?
4. Superpowered Superfly
5. Modern Day Miracle
6. Bombs Away
7. All You Need
8. Later Won't Wait
9. Gone Baby Gone
10. Center of Your Heart
11. Debauchery as a Fine Art
12. Another Night In The Sun
13. You're Next
14. Right To Be Wrong
15. Sleepin' With My TV On

MTV3:n Remu & Hurriganes -ohjelma

MTV3 esitti sunnuntaina 5. helmikuuta Remu & Hurriganesin viime joulukuisen keikkataltioinnin Tavastialta. Musiikkipätkien väliin oli leikattu bändin kanssa tekemisissä olleiden ihmisten jutustelua. Äänessä olivat muun muassa orkesterissa kolmeen eri otteeseen soittanut kitaristi Ile Kallio ja yhtyeen kulta-aikojen roudari Kuivis Koskiluoto.

Hurriganes hajosi 1984. Paluuta yritettiin neljä vuotta myöhemmin, mutta homma ei enää toiminut. Muistona siitä on heikko livelevy Live At Metropol.

Hetkinen... Jos Hurriganes hajosi vuonna -84, miksi se on nykyäänkin olemassa? Niinpä. Sitä ei MTV3:n ohjelmassa kerrottu. Remu Aaltonen on pyörittänyt yhtyettä Hurriganes -nimellä 90-luvun alkupuolelta saakka, mitä nyt välillä In The Spirit of Hurriganes-, Remu plays Hurriganes ym. -nimisenä. Viimeiset vuodet taas Remu & Hurriganesina.

Kumpa Hurriganesin taru olisikin loppunut 1988 comebackiin. Remun ja apurien keikka Tavastialla oli nimittäin jälleen aivan kauheaa kuunneltavaa. Kitaristit Tatu Mannberg ja Nipa Niilola revittelivät kyllä kunnolla, eikä basisti Hike Kärppäkään mikään heikko lenkki ollut.

Mutta Remu... Voi hellanlettas sentään. Miehen rummutus on jo parikymmentä vuotta ollut sellaista köpöttelyä, että pieni koulupoikakin naputtaa lyijykynällä pulpettiinsa reippaammin kuin hän. Ja kun rumpalin tahdissa mennään, on lopputulos jotain säälinsekaisen ja surkuhupaisan väliltä. Valitettavasti.

Hike Kärppä, Remu Aaltonen ja Nipa Niilola


Versiot vanhoista Hurriganesin aikoinaan esittämistä biiseistä olivat suorastaan järkyttäviä. Ainoastaan amerikkalaisen takavuosien rockabillytähden Robert Gordonin laulama I Will Stay tuntui kulkevan jotenkin. Walkin' The Dog (joka oli virheellisesti ohjelmassa nimellä Walkin' A Dog) oli jotain niin kammottavaa, että raavaaltakin mieheltä meinasi lähteä taju.

Välillä lavalla oli hääräämässä Dave Lindholm, joka kitaransa kanssa yritti riffitellä sekaan jotain sinne ehkä jopa kuuluvaa, mutta panoksensa soppaan oli täysin turha. Niilola ja Mannberg hallitsivat sen puolen jo tarpeeksi hyvin.

Hurriganes oli aikoinaan kiistatta yksi suomalaisen rockin tärkeimmistä yhtyeistä. Nostalgian piikkiin ei saisi sentään ihan kaikkea laittaa. Kuinkahan monta vuotta tätä kärsimysnäytelmää vielä jatkuu?

Tsuubi duu alabama lets gou.


Ohjelma kokonaisuudessaan:

Graham Bonnet Finland Tour 2012

Brittiläinen laulaja Graham Bonnet (s. 23. joulukuuta 1947, Skegness, Lincolnshire, Englanti) kiertää Suomea maaliskuussa. Taustabändissä on suomalaisia muusikoita, jotka ovat tuttuja mm. Hanoi Rocksin, Yön ja Popedan riveistä. Suunnilleen samalla kokoonpanolla Bonnet on kierrellyt Suomea muutamaan otteeseen aiemminkin 2000-luvulla.

Bonnet taustabändeineen on aiemmilla kerroilla esittänyt biisejä miehen uran varrelta. Sama linja jatkunee nytkin. Rainbow, Michael Schenker Group ja Alcatrazz ovat tunnetuimpia yhtyeitä, joissa Bonnetin laulua on kuultu. Lisäksi hän on tehnyt muutaman soololevyn, joista tunnetuin on 1981 ilmestynyt Line-Up. Sen suurin hitti oli Night Games.

Graham Bonnet tuli tunnetuksi 1979 hard rock -yhtye Rainbowin lyhythiuksisena vokalistina, mutta ehti jo 60-luvun lopulla olla listakärjessä The Marblesin laulajana. Marblesin hitin Only One Woman levytti suomeksi Kirka. Viimeiseen mieheen lienee tuttu lähes kaikille.

Bonnetin paras levy on mielestäni Rainbowin Down The Earth (-79). Levyllä ei ole ainuttakaan heikkoa raitaa, ja mies laulaa kuin enkeli. Sääli, että kokoonpano jäi vain yhden albumin mittaiseksi. Seuraavalla Difficult To Cure -kiekolla Rainbowin keulilla lauloi Joe Lynn Turner. Turner on myös ollut kahdella kiertueella Bonnetin mukana Suomessa muutama vuosi sitten.

Down To Earthilla oli isoja hittejä, joista All Night Longin lisäksi tunnetuin on Since You've Been Gone.

Vaikka Graham Bonnet alkaa olla jo eläkeiässä, kulkee miehen ääni vielä kohtuullisen hyvin. Oheisessa pätkässä hän on Tavastian lavalla Helsingissä kesäkuussa 2008. Kappale on Rainbowin Rising -levyn (-76) Stargazer, jonka alunperin lauloin Ronnie James Dio.

Olin todistamassa saman kiertueen Turun keikkaa. Valitettavasti tuleva maaliskuun kiertue ei näytä ulottuvan Turkuun.