sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Kosken Myllyrannassa

Toukokuun viimeisenä sunnuntaina maakunta-ajelukohteeksi valikoitui Koski TL ja sen keskustan tuntumassa sijaitseva Myllyranta.

En ole muistaakseni koskaan aikaisemmin käynyt Koskella. Se sijaitsee kuutisenkymmentä kilometriä Turusta Hämeenlinnan suuntaan. Pari tuttua on sieltä kotoisin tai asuu paikkakunnalla, mutta muuten sidoksia Koskeen ei ole.




Myllyranta kiinnitti huomioni puolisen vuotta sitten Harri Nato Leinon Facebookissa jakamien kuvien kautta. Fotoissa vilahteli jopa saukko, joka ilmeisesti kalasteli virtaavan kosken partaalla jäälautan päällä.

Maaliskuussa harkitsin reissua Koski TL:ään, mutta onneksi se venyi tähän päivään. Myllyranta kun oli varmasti huomattavasti antoisampi ympäristö näin kesän kynnyksellä.

Kuten paikan nimestäkin voi päätellä, on alueella joskus muinoin ollut mylly. Vanhoja rakenteita on yhä havaittavissa. Kosken reunaa pitkin menee lyhyt luontopolku, joka alkaa ja loppuu Kosken kirkon parkkipaikalta.

Auton mittari näytti lämpötilaksi 22 astetta. Kyllä kelpasi kävellä ja katsella maisemia.













torstai 25. toukokuuta 2017

Louhisaaren linnassa

Louhisaaren linna on Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella sijaitseva kartanolinna, joka tunnetaan parhaiten Suomen marsalkan Carf Gustaf Emil Mannerheimin syntymäkotina.

Kartano päätyi vuonna 1961 valtion omistukseen ja Muinaistieteellisen toimikunnan eli nykyisen Museoviraston hallintaan. Vuonna 1655 valmistuneita päärakennusta sekä sivurakennuksia ympäröi englantilaistyylinen puisto. Kokonaisuus muodostaa yhden Suomen parhaiten säilyneistä kartanomiljöistä.




Louhisaaressa tulee poikettua vähintään kerran vuodessa. Tänään helatorstaina sattui taas olemaan sellainen päivä. Sisällä linnassa en ole ollut kuin kerran aikaisemmin. Yleensä se on ollut suljettuna.





Kartanon puisto on valokuvauksellinen mihin vuoden aikaan tahansa. Luulin, että nyt kameramiestä odottaisi valtaisa voikukkameri, mutta nurmikko oli ilmeisesti ajeltu aivan hiljattain. Yhteen reunaan oli sentään jäänyt jokunen kukka pystyyn.







tiistai 23. toukokuuta 2017

Rauhalinnan luontopolulla

Rauhalinnan luontopolun varrella Kaarinassa on jalopuita, jollaisiin samoilla leveysasteilla ei yleensä törmää. Lehto on aikoinaan toimittanut Rauhalinnan kartanon puiston virkaa. Kartanon isäntä oli kova poika istuttamaan ulkomaisia puulajeja, joten alueelta löytyykin muun muassa tammia, lehmuksia, douglaskuusia, punatammia, pöykkejä ja mekadonianmänty.

Rauhalinnan luontolku lienee juuri keväällä parhaimmillaan. Ensin metsästä kurkistavat sinivuokot, jonka jälkeen valkovuokot valtaavat alan.

Olin liikkeellä illalla seitsemän-kahdeksan aikoihin, jolloin metsäkukat olivat jo hieman kuukahtaneita. Itikoita ei ollut ainuttakaan, vaikka yleensä tällä polulla kävellessäni niitä tulee välittömästi lauma kimppuuni.

Metsässä oli aikamoinen konsertti meneillään. Linnut lauloivat kuin viimeistä päivää. Alueen olettaisi olevan lintubongareille varsinainen taivas.











lauantai 20. toukokuuta 2017

Kirsikankukkia jokirannassa

Kuluvan viikon tiistaina töistä palatessani huomasin Turussa Itäisellä Rantakadulla kirsikkapuiden kukkivan. Uteliasta porukkaa pällisteli jonkun verran puiden ympärillä ja kännykkäkamerat vaan napsuivat. Pakkohan siihen sakkiin oli itsekin mennä mukaan. Tuloksena alla näkyvät valokuvat.

Kirsikkapuiden kukinta-aika ei järin pitkä ole, joten todennäköisesti ajoitukseni osui aivan nappiin. Facebookin suositussa Turku kuvin ja sanoin -ryhmässä on näkynyt pitkin viikkoa kirsikkakukkafotoja, jotka on otettu Turun Tuomiokirkkoa vastapäätä olevalta Aurajoen rannalta. Kansallispyhättö siintää taustalla. Itse en ole ainakaan vielä sinne raahautunut, mutta kukaties vielä tänä viikonloppuna poikkean.








keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Kirkastunut Littoistenjärvi

Liedon ja Kaarinan kuntien alueella sijaitsevaan Littoistenjärveen laskettiin viime viikon lopulla noin 200 tonnia polyalumiinkloridia. Sen tarkoitus on sitoa fosforia järven pohjasedimenttiin ja parantaa vedenlaatua. Littoistenjärvi on jo vuosia ollut huonokuntoinen ja kärsinyt valtavista sinileväesiintymistä.

Kemikaalikäsittelyn tulokset alkoivat näkyä lähes välittömästi. Järvivesi kirkastui niin, että siellä uiskentelevat valtavat hauetkin erottuivat selvästi videossa, jonka joku on jakanut Facebookiin.


Kemikaalihoidon tiedettiin aiheuttavan kalakuolemia. Paikalliset asukkaat olivat viime viikonlopun aikana keränneet noin tuhat kiloa kuolleita lahnoja, joista suurimmat painoivat nelisen kiloa. Jotkut kalat ovat herkempia veden ph-muutoksille. Hoitokalastuksella Littoistenjärvestä pitäisi nostaa noin 30 000 kiloa kalaa, joten nyt päästiin ilmeisesti aika vähällä.

Littoistenjärven renesanssia rummutettiin paikallisessa mediassa siihen malliin, että minun oli eilen töiden jälkeen käytävä omin silmin katsomassa mistä on kyse.




Näkyä oli vaikea uskoa todeksi. Vesi oli välkehti turkoosinhohtoisena. Aivan kuin kyseessä olisi ollut jokin norjalainen vuoristojoki. Muistellessani viime heinäkuussa tuijottamaani paksua vihreää levämassaa, oli tämä kuin toiselta planeetalta.

Littoistenjärven tanssilavan puoleisella laidalla oli runsaasti uteliaita ihmisiä. En kuullut kenenkään kitisevän järven nykytilasta. Monet olivat suorastaan haltioissaan.

Vielä ei tiedetä miten pitkään käsittely pitää leväkasvustoja poissa, joten homma saatetaan joutua uusimaan jossain vaiheessa.