Kesälomani viimeinen viikko alkoi Paraisten reissulla. Pelkääjän paikalle istahti kaverini Simo, joka on aikoinaan asunutkin Paraisilla.
Simon ehdotuksesta suuntasimme Attuun ja Paraisten Portille. Siellä oli tarkoitus syödä.
En huomannut matkalla ainuttakaan Paraisten Portti-mainoskylttiä tienposkessa. Ehkä ravintola luottaa siihen, että asiakkaat löytävät perille ilmankin.
Portin ruokalistalta ei harmikseni löytynyt mitään sopivaa. Hinnoissakin vaikutti olevan roima saaristolisä. Simo sen sijaan vetäisi lohiaterian ja oli tyytyväinen investointiinsa.
Ravintolan henkilökunta oli oikein ystävällistä ja tuulettomampana päivänä terassilla olisi varmaan viihtynyt kauemminkin.
Atussa ajellessa mieleen juolahti, että nyt onkin oiva mahdollisuus päivittää kolmetoista vuotta sitten kirjoittamaani blogijuttua Atusta. Tai pikemminkin kirjoittaa uusi.
Juttu on herättänyt laajaa kiinnostusta ja vuosikausia myöhemminkin kommenttiosioon innostutaan lähettämään tulikivenkatkuisia viestejä. Attu-kokemuksieni kerrotaan olevan aivan vääriä ja heidän tietenkin oikeita.
Blogilaskurin mukaan juttua on luettu satamäärin. Ehkä linkki on kiertänyt jossain mökkiläissivustoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti