Ulkomailta peräisin olleet suttuiset VHS-kopiot splatter,- gore- ja kauhuelokuvista kiersivät kaverilta toiselle. Elokuvasensuurin aikana tuo oli ainoa mahdollisuus nähdä sellaisia elokuvia kuten Bad Taste, Braindead tai Evil Dead.
Tästä innostuneena piti tietysti tehdä oma elokuva. Kustavilaisvoimin kesällä 1992 kuvattu kauhukomedia Minikiller täyttää lähiaikoina 20 vuotta, jonka kunniaksi leffa on äskettäin siirretty kaikkien nähtäville Youtubeen.
Minikilleriä kuvattiin muutamana kesäpäivänä -92. Idea elokuvaan tuli muistaakseni siitä, että jossain kauhuleffassa päähenkilö juo jotain sopimatonta, joka muuttaa hänet silmittömäksi tappajaksi. Näin myös Minikillerin kohdalla tehtiin.
Minikilleriä esittävä hahmo kokee huiman metamorfoosin ja muuttuu härskin näköiseksi vanhaksi äijäksi. Maskeeraustaitoja ei juuri tarvittu, sillä kaivoin kaapista Anttilasta 80-luvun alkuvuosina tilaamani ns. "raiskaajan naamarin". Nimi juontuu siitä, että muinoin samanlainen naamari päässä raiskattiin naisia jossain päin Suomea. Alibin kannessakin tuo lärvi silloin nähtiin, kun aiheesta laajalti kirjoitettiin ja syyllistä etsittiin.
Leffan nimi puolestaan tulee Mini -merkkisestä autosta, jolla mielipuolinen pääjehu huristelee pitkin maalaismaisemia ja jättää jälkeensä kasan verisiä ruumiita.
Käsikirjoitusta elokuvassa ei sen kummemmin ollut. Kunhan pääideat olivat selvillä, jonka jälkeen kuvattiin ja improvisoitiin. Turhaa hinkkaamista ei muistaakseni pahemmin ollut, vaan ottoja oli korkeintaan kolme ja sillä selvä.
Elokuvan kieleksi valikoitui jostain syystä englanti. En muista tarkkaan miksi, mutta varmaan tarkoitus oli se, että esikuvaelokuvien mukaisesti genren leffoissa puhuttiin lontoota. Kustavilaisaksentilla lausutut repliikit olivat jo tekohetkellä sangen koomisia, mutta tarkoitukseen sopivia.
Minkilleriä tekemässä oli kustavilaiskaveriporukka, olikohan sellaiset vajaat kymmenkunta henkilöä touhussa mukana.
Pääroolin tehnyt Timppa on leffan keskeisin hahmo hullun tappajan roolissa. Jämerää poliisimiestä esittävä Pekko puolestaan antoi hienon panoksen rooliinsa. Peetu eläytyi uhrin asemaansa kuin olisi tehnyt sen ennenkin. Sampsan tekemä tekemä kaksoisrooli sekä uhrina että sankarina haki tuolloin vertaistaan. Ainakin jos nyt hiukan kärjistäen sanotaan... Kortensa kantoivat kekoon myös Ape ja Tomppa.
Oma roolini oli toimia kuvaajana ja ohjaajana. Homma oli kuitenkin sen verran kollektiivista, etten suinkaan omi kaikkea kunniaa ohjaamisesta. Kaikkien ideat käytiin läpi ja niistä poimittiin helmet.
Alkuperäinen Minikiller leikattiin Kustavissa kömpelöillä VHS-vehkeillä ja grafiikkaa tehtiin sen aikaisella tietokoneella. Ääniefektejä tai musiikkia ei tainnut siinä vaiheessa olla vielä lainkaan.
Olin hieman tyytymätön leffan tekniseen tasoon. Aloitin syksyllä 1992 opiskelun Karkun Ev. kansanopistossa viestintälinjalla, jossa oli vhs-editointiyksikkö. Leikkasin Minikillerin siellä uudestaan ja lisäsin siihen runsaasti audiopuolta. Siitä nimi Minikiller (Director's cut). Se puolestaan juonsi juurensa noihin aikoihin elokuvateattereissa pyörineestä Bladerunnerin ohjaajan versiosta.
Minikilleriin tehtiin keväällä 1993 jatko-osa, Minikillerin paluu. Ehkä jonain päivänä sekin löytyy Youtubesta. Siihen asti mukavia elokuvanautintoja Minikiller (Director's cut) parissa!
http://www.youtube.com/watch?v=QKRX8bCzx24
