Vaikka yllä hehkutetaankin Ahdin antimia, en ole koskaan käynyt Kuuvannokassa kalastamassa. Enkä varmaan menekään. Muutaman kerran vuodessa siellä tulee muuten vaan piipahdettua. Kalliorannat muistuttavat paljon kotikuntani Kustavin maisemia. Aaltojen läiskettä on rauhoittavaa kuunnella kalliolla istuen.
Lokakuun loppupuolella Kuuvannokassa oli kovin hiljaista. Bongasin vain neljä ihmistä koko reissun aikana. Yhdellä heistä oli jykevä kamera kaulassaan. Hän oli varmaan etsimässä lintukuvia.
Kesällä Kuuvannokassa on jonkun verran auringonpalvojia ja pussikaljaihmisiä. Jälkimmäinen vaihtoehto on joskus houkutellut minuakin, mutten ole ainakaan vielä saanut toimeksi lähteä sinne humaltumaan. Se tosin olisi maisemamatkailua parhaimmillaan, eikä maksaisi paljoa. Muutaman kerran päivässä Kuuvaan ajaa Turun kaupungin bussikin, vaikka paikka tuntuukin muuten olevan aivan korvessa.
Kävin ensimmäisen kerran Kuuvannokassa keväällä 1993. Petri "Weno" Suutarin idean pohjalta kuvasimme siellä Dream State -nimisen lyhytelokuvan. Seuraavana kesänä lähetin pätkän Minun elokuvani -filmifestivaaleille Poriin. Siellä se sai yllättävää huomiota, kun Helsingin Sanomien toimittaja kiinnostui siitä. Niinpä sitten kuva pärstästäni ja pari kommenttiani julkaistiin Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla elokuussa -93. "Kimmo Jaramo Kustavista teki elokuvan, jossa mies tappaa naisen", luki kuvatekstinä.
Tuolloin Kuuvannokalla oli komea, joskin jo asuinkelvottomaksi rapistunut, iso omakotitalo aivan paraatipaikalla. Joskus kyselinkin mikä talon historia mahtoi olla, mutta kukaan ei tuntunut tietävän. Se purettiin 90-luvun puolivälissä. Talosta muistuttaa enää kivijalka, jota sitäkään satunnainen kulkija tuskin huomaa. Villiitynyt puutarhakin on sulautunut ympäristöön.
Kesällä 2009 kävin Maria "Markka" Rintalan kanssa kuvaamassa Kuuvannokalla. Sessiosta tulikin monta hyvää valokuvaa.
