Tall Ships Racesin lähtö Airistolla

Sunnuntaina 23. heinäkuuta seurasin The Tall Ships Races -laivojen lähtöä Turusta Vepsän saaresta käsin.

Kello 13.30 Aurajoesta starttasi M/S Kökar -alus, joka oli täynnä suurista ja hiukan pienemmistäkin purjelaivoista kiinnostuneita ihmisiä. Vepsään normaalisti liikennöivä M/S Lily oli vuokrattu kuulemma viereisen Vaakahuoneen ja Ukkopekan asiakkaiden käyttöön.

Tiedä sitten miksi väki on valmis maksamaan suuriakin summia Vepsän 16 euron menopaluulipun sijasta. Matkalla nimittäin näkyi jos jonkinlaista turistialusta sakkia pursuten. Jopa Aurajoessa seilaava juottola Jakke Jokilautta oli kaukana kotivesiltään. Vaikea arvailla paljonko moisesta risteilystä oli saanut pulittaa, mutta takuulla enemmän kuin 16 euroa. M/S Kökarissakin on A-oikeudet ja varmasti halvempaa juotavaa kuin Jakkella.

The Tall Ships Races oli muutenkin Turulle oikea jättipotti. Jos ihmisiä oli tosiaan liikkeellä mediassa toitotettu 544 000, vaihtoi raha omistajaa vikkelästi. Esimerkiksi lauantaina 22. heinäkuuta tuttu liharuokakauppias ehti vaihtaa kanssani pari sanaa väentungoksen keskellä Aurajoen itärannalla. "Menee annos per minuutti", hän puhisi ja pyyhki hikikarpakoita otsaltaan.

Ruissalon Kansanpuistossa oli sakkia melkein kuin Ruisrockissa vanhaan hyvään aikaan promoottori Rainer Kosken kaudella. Samoin hieman kauempana Kuuvannokalla.

Vepsä sijaitsee sopivasti Airiston merialueella laivaväylän varrella. Ehkä aavistuksen sivussa pääreitin varrelta, mutta zoomikameralla tai kiikarilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia tavoittaa valtavaa paattiryhmittymää. Ja ihan omilla silmilläänkin näki varmasti sen verran kuin oli tarpeen.

Ja väkeä Vepsässä riitti. Ystäväni Pekka Vähäsarjan puheissa usein vilahtava Hippiniemi oli kansoitettu, mutta mahduin sentään sekaan. Mietin samalla kuumeisesti, miten telttailu on mahtanut onnistua alueella 70-luvulla, kun maaperä on pääosin kiveä ja kalliota.

Paluulaiva Turkuun oli tunnin myöhässä. Lily ei päässyt ahtaasta Aurajoesta lähtevien purjelaivojen ohi. Aurinkoisena sunnuntaina se tuskin oli juuri kenellekään ongelma, mutta asiasta olisi voitu tiedottaa tehokkaammin. Viesti kun tuli puskaradion kautta valtavan ihmisjoukon ihmetelessä rannassa missä paatti viipyy.

The Tall Ships Races Turussa

The Tall Ships Races on kansainvälinen purjeveneille tarkoitettu vuosittain järjestettävä kilpailu. Vähintään puolet laivojen miehistöstä pitää sääntöjen mukaan olla 15-25-vuotiaita. Ensimmäisen tapahtuman järjesti lontoolainen lakimies Bernard Morgan vuonna 1956 purjelaivojen aikakauden lopun kunniaksi. Sen piti olla ainutkertainen juttu, mutta toisin kävi.

Joka neljäs vuosi purjelaivat kisaavat Itämerellä. Suomen Turussa tapahtuma on järjestetty viisi kertaa. 1996, 2003, 2009, 2011 ja viime viikolla 20.-23. heinäkuuta 2017.

Olen osallistunut Turun karkeloihin joka kerta. Tosin vuonna 2011 vain hetkellisesti, sillä viikkoa aikaisemmin Unkarin lomamatkalta saamani campylobakteeri piti huolen siitä, että kovin kauas kotinurkiltani en uskaltanut lähteä. Niinpä Tall Shipsit jäivät osaltani pariin lähimpään laivaan, jotka sattuivat olemaan tapahtuman isoimmat eli venäläiset Mir ja Sedov. Paatit kun kiinnittyivät asuintaloni lähistölle Aurajokeen. Uskalsin juuri ja juuri kävellä sinne saakka, kunhan bajamajat vaan olivat jatkuvasti hollilla.

Viime viikolla tuli vahinko otettua takaisin korkojen kera. Kakka ei hakannut kalsareita kuten kuusi vuotta sitten. Liikuin tapahtuma-alueella molemmin puolin Aurajokea useana päivänä.

Pisin ramppaus pitkin jokirantoja tapahtui torstaina, Tall Shipsin ensimmäisenä virallisena päivänä. Kilometrejä kertyi varmasti lähemmäs kymmenen. Väkeä oli niin paljon, ettei jokilautta Föriin kannattanut edes harkita jonottaa. Oli kuljettava kauempaa Martinsillan kautta päästäkseen Aurajoen toiselle puolelle.

Pahaksi onnekseni satuin olemaan jokisuussa lähellä Viking Linen terminaalia juuri kun jättimäistä Sedovia hinattiin paikalleen Aurajoen uusien ökykerrostalojen eteen. Eipä muuten mitään, mutta Nauvosta yleisöä kuljettamaan tilattu keltainen lossi porhalsi pakoon yläjuoksulle, eikä sitä näkynyt seuraavaan tuntiin!

Käsittämätöntä toimintaa. Lossin olisi voinut ajaa sivuun Sedovin tulon ajaksi ja kuljettaa sitten ihmisiä rannalta toiselle. Nyt homma oli sekavaa - ainuttakaan järjestysmiestä ei näkynyt mailla eikä halmeilla, minkäänlaista informaatiota lossin touhuista ei saanut. Ihmiset alkoivat käydä kuumana.

Sakkia kertyi jonottamaan varmaan viitisen sataa. Odottelin aikani, kunnes kyllästyn pikkulasten itkuun, äkäisiin vanhempiin ja valtavaan tungokseen. Eipä muuta kuin Martinsillan kautta itäpuolelle sadekuuron säestyksellä. Tulipahan taas muutama lisäkilometri reippailtua.

Lauantaina tutustuin laivoihin pelkästään Aurajoen itärannalla. Siellä pystyi kulkemaan onneksi väljemmin kuin vastapäätä. Kaikkein isoimmat alukset olivat parkissa juuri näillä kohdin.

Kuvauskopterit ja koirat kiellettiin tapahtuma-alueella. Molemmat ymmärrän täysin. Eräs rouva oli silti päässyt pujahtamaan kolmen mussukkansa kanssa yleisömassan sekaan. Toivoin hartaasti, että joku minua suulaampi kaveri olisi hänelle asiasta huomauttanut. Minulta sen sijaan tutkittiin joka kerta olkalaukku tai reppu. Koiraa sieltä tuskin etsittiin, alkoholia veikkaisin.

Sunnuntaista laivojen lähtöä seurasin Airistolla Vepsän saarikallioilta käsin. En ole ennen nähnyt niin paljon erikokoisia- ja näköisiä aluksia samaan aikaan merellä. Alkaen pienistä peräprutkuista rannikkovartioston kautta valtavaan Sedov -purjelaivaan. Eikä ole varmasti kovin moni muukaan.

Turun Sanomien ja tapahtumajärjestäjien mukaan Tall Ships Races keräsi jättiyleisön, peräti 544 000 kävijää etukäteen veikkaillun puolen miljoonan sijaan. Tiedä sitten miten ilmaistapahtuman ihmiset oikein lasketaan tai heitetäänkö hatusta joku komealta kuulostava luku, mutta porukkaa oli joka tapauksessa oikein vaan hemmetisti.

En ole ainakaan kuullut järjestyshäriöistä, joita näin suuri ihmispaljous saattaisi aiheuttaa. Lähikaduille ladottiin jo viikkoa aikaisemmin järeitä betoniporsasrivistöjä mahdollisten terrori-iskujen varalta. Ettei kukaan kiihkoilija vaan ajelelisi autolla ihmisjoukkoon.

Valokuvia otin luonnollisesti paljon. Kuvattavaa näin isossa tapahtumassa olikin vaikka muille jakaa.