Taalintehtaan keskiaikamarkkinoilla

Lauantaina 13. syyskuuta järjestettiin Kemiönsaaren Taalintehtaalla September Open-tapahtuma. Kyseessä oli yleisölle maksuton keskiaika- ja markkinatapahtuma saaristolaistunnelman kera. 

Taalintehtaan vanhassa ruukkimiljöössä oli tarjolla oli monenlaista ohjelmaa; tanssia, tykkiammuntaa, taistelua, musiikkia ja Rohan Tallien hevosturnajaiset. 

Turussa tuli aamupäivällä vettä kaatamalla. Ennusteet lupailivat Taalintehtaalle puolipilvistä ja mahdollisesti vähäistä sadetta. Onneksi taivaalta ei tippunut pisaraakaan, mutta puolipilvisyyden taholta homma piti kutinsa.

Olen vieraillut September Openissa kahdesti aiemmin, vuosina 2016 ja 2017. Lähivuosinakin sinne meno on ollut kovasti mielessä, mutta se on kaatunut lähinnä siihen, ettei ole löytynyt matkaseuraa. Nyt en edes kysellyt, vaan lähin yksinäni ajelemaan puolenpäivän tienoilla kohti Kemiönsaarta. 

September Openissa oli jälleen paljon valokuvattavaa. Kiinnostavia hahmoja tuli alvariinsa vastaan, eikä monia yksityiskohtia voinut ohittaa. 

Kuva sianpäästä vartaassa on perinteisesti häirinnyt erästä naispuolista tuttavaani, joten eiköhän hän tämänkin nähtyään kommentoi sitä yököttäväksi.

Päivän odotetuin esitys oli Rohan Tallien hevosturnajaiset. Ennen heitä taistelukentällä hyppi Sirkuskunnan Narrit, joista varmasti moni sai hupia. Minä puolestani toivoin, että he lopettavat mahdollisimman pian. 

Rohan tallien showta saapui katsomaan valtava määrä ihmisiä. Yritin löytää hyvän kuvauspaikan hieman etäämmältä pienen kukkulan laelta. Ihmettelin aikani vienoa paskankäryä ja lopulta ymmärsin sen tulevan viemäripiipusta, johon nojasin. Muuten kyllä oikein hyvä kuvausalusta. 

Kemiönsaarelaisen Rohan Tallien esitystä seuratessa ei voi kuin ihastella kuinka hienosti he käsittelevät hevosiaan noinkin pienellä alueella. 

Ritarit ratsuilla olivat vaihtuneet sitten viime näkemäni. En tunnistanut kuin yhden taiturin, Rohan Tallien perustajan Jaakko Nuotion. Juontotehtävissä ollut vaimonsa Anu Nuotio oli ennen itsekin ritarina, mutta saapasteli nyt kentällä ilman hevosta. 

Aiemmat September Open-blogijuttuni löytyvät linkeistä: 

https://kaislatuuli.blogspot.com/2016/09/keskiaikaiset-saaristolaismarkkinat.html

https://kaislatuuli.blogspot.com/2017/09/september-open-2017-taalintehtaalla.html

September Open 2017 Taalintehtaalla

Kemiönsaaren Taalintehtaalla järjestettiin 9.-10. syyskuuta September Open, tuttavallisemmin Keskiaikaiset saaristolaismarkkinat.

Tapahtuma sai alkunsa vuonna 2013. Vuosi sitten peräti kuusi tuhatta ihmistä kerääntyi katsomaan markkinahumua ja esityksiä. Tällä kertaa Taalintehtaan vanhojen hiiliuunien ympärille rakennettu September Open olikin ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen.

Lähdin sunnuntaina aamupäivällä Turusta köröttelemään kohti Kemiönsaarta työkaverini ja historiafani Sunttu Sundellin kanssa.

Nälkä alkoi kurnia jo Kemiön keskustan liepeillä, jolloin piti pysähtyä erääseen hyväksi todettuun ravintolaan. Tällä kertaa ei samaa voinut sanoa, sillä eteen tuotu annos oli suorastaan hävyttömän pieni hintaansa nähden. Vaatimattomana miehenä pidin kumminkin turpani kiinni, vaikka olisikin tehnyt mieli käydä jättämässä kokille terveiset. Eipä tarvitse enää kyseisessä kuppilassa asioida.

Viime vuoden September Openista poiketen Taalintehtaan raitilla oli huomattavasti vähemmän ihmisiä. Joko sakki oli ollut liikkeellä jo tapahtuman ensimmäisenä päivänä lauantaina, tai sitten ilmassa ollut sateenuhka vaati veronsa. Mukavammin tämä sopi ainakin minulle, koska nyt mahtui sentään kääntymään ilman että olisi osunut johonkin toiseen.

Tähtäsimme kello 14 alkavaan Faravidin susien taistelunäytökseen. Moinen ryhmä ei sanonut minulle entuudestaan mitään. Reippaan kuuluttajan jutuista selvisi, että raavas miehistö on kotoisin pääosin Pohjanmaalta.

Ryhmän komentokielenä käytettiin englantia. Kun selostaja huusi käskyjä, vyöryivät tuhdit taistelijat toistensa kimppuun. Kovin kauan ylipainoiset kaverit eivät jaksaneet raskaat asusteet yllään tantereella heilua, mutta kyllä siinä muinaisaikojen taistelun makuun päästiin.

Näytöksen lopuksi yleisössä olleet lapset pääsivät kumimiekoin pamputtamaan Faravidin susia oikein olan takaa. Innokkaimmat eivät malttaneet millään lopettaa, vaikka selostaja kuinka huuteli vastustajien jo kupsahtaneen.

Laululavalla esiintynyt orkesteri oli kuin tuntematon versio Blackmore's Nightista, tosin hieman reippaampi sellainen. Erinomaista keskiaika- ja folkmusiikkia esittänyt ryhmä oli saapunut ilmeisesti Ruotsista, ainakin päätellen välispiikeissä kuulusta aksentista. Koska en löytänyt mitään infoa mikä pumppu mahtoi olla kyseessä, jää nimi toistaiseksi arvoitukseksi.

Mukavan markkinapäivän kruunasi Rohanin Tallien turnajaiset. Pääosin Kemiönsaarella majaansa pitävä ryhmä on varsinainen taituriporukka. Olen nähnyt heidän esityksiään muutaman kerran aikaisemminkin, enkä lakkaa ihmettelemästä taitoa, jolla hevosia käsitellään ja samalla heilutellaan peistä tai miekkaa.

Taalintehtaan rannan tuntumassa oleva kenttä ei järin suuri ole, mutta Rohanin ritarit pääsivät helposti kääntyilemään siellä heppojensa kanssa. Esitykset ovat huippuunsa hiottuja, eikä toimintaa voi muuta kuin ihailla.