Vinyyli-iltapäivä

Viime lauantaina innostuin luukuttamaan lp-levyjä oikein urakalla. Sitä tulee turhan harvoin harrastettua, vaikka hyllyihin onkin kerääntynyt satoja älppäreitä. Esimerkiksi blogijuttuja naputellessa soi melkein aina Youtubesta joku kokonainen albumi. Tällä samaisella hetkellä se on The Doorsin Waiting For The Sun vuodelta 1968.

Lp-levyissä on aivan aivan oma hohtonsa ja maailmansa verrattuna cd-levyihin ja etenkin internetin suoratoistopalveluihin. Kansitaidetta, valokuvia ja biisien sanoja on mukava tutkia samalla kun levy soi.

Muutama vuosi takaperin rupesin jälleen ostamaan vinyylilevyjä lähinnä kirpputoreilta. Mukava harrastus kierrellä esimerkiksi Turussa Manhattanin tai Hassisen kirppiksillä. Joka kerta tarttuu vähintään yksi levy mukaan.

Viime lauantain musiikkeja kirjasin oikein ylöskin. Vetelin sattuman varaisesti levyjä esille sen kummemmin miettimättä. Aika monenlaista musiikkigenreä löytyikin, vaikka asiaa ymmärtämättämille jokainen noista kuulostaisi varmaan samalta jumputukselta. Lista näyttää seuraavanlaiselta.

Jack Starr: Out Of The Darkness
The Alarm: Declaration
Angel: On Earth As It In Heaven 
Alice Cooper: Killer
Def Leppard: Pyromania
Iron Maiden: Fear Of The Dark
Joan Jett: The Hit List
Exploited: Totally Exploited
Jackflash: Jackflash
Klamydia: Los Celibatos
Korroosio: Kyllä tytöt ymmärtää
Helix: Walking On The Razor's Edge
David Lee Roth: Eat 'em And Smile
Bonfire: Don't Touch The Light
Boston: Boston

Saints & Sinners Bar Toimistossa

Turkulainen Saints & Sinners on parilla näkemälläni keikalla osoittautunut erinomaiseksi orkesteriksi. Bändi toimii myös nelihenkisenä kokoonpanona, mutta tekee pääosin keikkoja kahden kitaristin ja laulajan voimalla. Yhtyeen valopilkku on energinen laulaja Riina, jonka ääni on aivan mahtava.

Saints & Sinners -nimi tuo mieleen vahvoja Whitesnake -assosiaatioita. Kovin kauas ei omena puusta putoakaan, sillä bändi heittää 80-luvun hard- ja heavyrock -covereita.

Saints & Sinners viime uudenvuodenaattona Wanhassa Rahtilaivassa Turussa.


Turun Kaskenmäessä sijaitseva Bar toimisto tunnettiin ennen vanhaan nimellä Pub 12 eli Tusina. Se oli jossain vaiheessa kantapaikkani. Sitä se oli myös 2000-luvun alkupuolella, kun samassa kiinteistössä toimi Suomirock Bar. Pari vuotta sitten nimi vaihtui Bar Toimistoksi, joka ei kovin edustavalta kuulosta.

Bar Toimisto ei ole keikkatarkoitukseen järin häävi. Olen nähnyt siellä Suomirockbaarin aikoina ainakin Juliet Jonesin joskus 2003. S&S-kitaristien edellinen kokoonpano Prisoners In Paradise soitteli usein siellä. Onpa samoilla lauteilla ollut jopa Matti Nykänenkin. Pitkulaisen mallinen pubi asettaa omat rajoituksena.

Ainakin tällainen pienimuotoinen tapahtuma kuin Saints & Sinnersin keikka, on omiaan tähän baariin. Tosin S&S:n vetovoimaa ei pidä vähätellä - perjantaina 25. marraskuuta paikalla oli roppakaupalla yhtyeen faneja. Enkä lainkaan ihmettele, että Saints & Sinnersillä on faneja. Laulaja Riina on sen verran vetovoimainen, että olisi suorastaan ihme, jollei niitä olisi.

Riina


Saints & Sinners soitti pari settiä, joissa kuultiin 80-luvun klassikkobiisejä tyyliin Scorpions, Joan Jett, Lita Ford, Bon Jovi, Deep Purple, Europe ja Skid Row. Vaikka mainitut yhtyeet ja heidän kovimmat hittinsä saattavat kuulostaa ainakin varttuneemman kuluttajan korvaan kliseisiltä, saa bändi niihin tuorettakin näkemystä.

Saints & Sinnersin soundi oli muhkea. Paikoin kuulosti siltä, kuin mukana olisi ollut basistikin. Akustista kitaraa soittava Pasi ja sähkökitaristi Mika osaavat hommansa. S&S:n valopilkku on kuitenkin Riina, jonka ääni sopii biisiin kuin biisiin.

Saints & Sinnersillä on ollut hyvin keikkoja muuallakin kuin Turussa, aina Porista Porvooseen. Kannattaa käydä kuuntelemassa kun kotikrouviin tai vähän kauemmaskin tulevat.