Näytetään tekstit, joissa on tunniste Billy Idol. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Billy Idol. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Vuosi vaihtui Boressa

Eräs kaveri ehdotti, että menisimme uutena vuotena Bore-laivaan. Alus tuotiin pari vuotta sitten Aurajokeen viettämään eläkepäiviään. Forum Marinumin ja Viking Linen terminaalin välissä oleva laivavanhus on tietääkseni ensimmäisiä ruotsinlaivoja, jolla seilattiin Turun ja Tukhoman väliä.

Viime heinäkuussa kävin Boressa syömässä ja hiukan tutkin paikkoja. Hotellinakin nyt toimiva 1960 valmistunut laiva sopii ravintolatoimintaan hienosti. Nostaliginen Manööveribaari on kuin suoraan jostain vanhasta elokuvasta. Sen takana olevassa tanssisalissa esiintyi uudenvuodenaattona Taage Laiho & E-Band.


En ole aikaisemmin muistaakseni E-Bandista kuullutkaan, mutta ainakin yksi ulkonäöltä tuttu siinä soitti. Kim Engblom, tuo aikoinaan Suomea Beat-yhtyeen kanssa Euroviisuissakin edustanut kiharapää, pimputti kosketinsoittimia. Basistin pelissä oli peräti seitsemän kieltä, joten hän täytyy olla kova progemies ainakin siviilissä. Muuten luulisi neljä kieltä riittävän.

Taage Laiho esiintyy nykyään niin monen kokoonpanon kanssa, etten ainakaan minä tahdo pysyä laskuissa mukana. Mikäs siinä, ammattimies kun osaa vetää eri musiikkityylejä, eikä vain heviä.

Vuoden vaihtumista mainostettiin teemalla "Kaikkea Frank Sinatrasta Black Sabbathiin". Slogan myös toteutui. E-Band kunnioitti sovituksillaan alkuperäisiä kappaleita. Musiikkivalinnat olivat pitkälti reippaanlaisia tanssittavia ralleja kuten Billy Idolin Rebel Yell ja Robbie Williamsin Let Me Entertain You.


Kuvittelin ilotulituksen näkyvän hyvin jokirannasta ja Boren kannelta, mutta varmaan se olisi samalla tavoin näkynyt melkein mistä tahansa ulkoa. Karmea vesikeli esti tarkemmin tutkiskelun.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Jailbreakin heviklassikot


Turkulainen Jailbreak soittaa heavy- ja hard rock -klassikoita 1970, -80 ja 90-luvuilta. Bändillä on riittänyt mukavasti keikkaa sekä Turun ympäristössä että hiukan kauempanakin.

Näin orkesterin ensimmäisen kerran varsinaisen leipäpuunsa eli hevicovereitten kimpussa vasta viime lauantaina. Yleensä aina on ollut joku este keikalle pääsylle. Nyt se onnistui vaivattomasti Virkkusen Sarin 40-vuotissyntymäpäivillä Rientävän urheilutalossa Turussa.

Bändi tuli tosin jo kerran aikaisemminkin koettua Turun Klubilla helmikuussa 2011, jolloin se soitti setillisen Thin Lizzyn tuotantoa. Oululaisen Ghost Machinery oli tuolloin pääesiintyjänä. Tuotakin ohjelmistoa kannattaisi ehkä kierrättää useammin - kiinnostusta varmasti löytyisi.



Jailbreak Thin Lizzy -setin kimpussa Turun Klubilla 12.2.2011.


Jailbreakin miehistö on monessa liemessä keitetty. Osa kavereista on soitellut yhdessä jo 80-luvun puolivälin tienoilla Poltergeist- ja Law -nimisissä orkestereissa. Taustalta löytyy myös niin tanssi-, proge- kuin thrashmetallibändejä.


Tuttujen ja turvallisten, osin jopa  puhkisoittettujen biisistandardien joukossa oli pari yllättävää valintaa. Ainakaan Soundgarden -laulaja Chris Cornellin esittämää ja James Bond -elokuvasta tuttua You Know My Namea en osannut odottaa. Samoin Billy Idolin Rebel Yell ei sekään äkkiseltään kuulostanut sopivan joukkoon, mutta keikalla molemmat sulautuivat hienosti settiin.

Alan harrastajille moinen setti on hiukan kaksipiippuinen hommeli. Kun on kuullut samoja biisejä vuosikymmeniä, satojakin kertoja, kaipaisi enemmän mielikuvitusta kappalevalintoihin. Toisaalta sitten taas syntymäpäivien tapaisissa tilaisuuksissa kyseiset biisit uppoavat yleisöön kuin veitsi voihin.

Lähes sataprosenttisella varmuudella uskallan sanoa, ettei juhlayleisössä ollut lisäkseni kuin yksi henkilö, jolle kappaleet ovat yhtä tuttuja kuin allekirjoittaneelle, joten yleisesti ottaen linja kappalevalinnoissa oli varmasti oikea.



Jailbreakin hemmot lämmittelevät ennen keikkaa.


Rientävän salissa on järjetön kaiku. Pelkästään puheensorinasta tekisi mieli pistää tulpat korviin. Kaltaiselleni tinnituksesta ja ääniyliherkkyydestä kärsivälle henkilölle paikka on kiusallinen. Vaatii useamman drinkin, että pystyy olemaan suhteellisen normaalisti. Sarin syntymäpäivillä se kyllä onnistui helposti, koska juomapuoli pelasi todella esimerkillisesti.

Jailbreakin keikka oli täysiverinen rockshow. Bändin panostus iltaan oli kaikinpuolin kunnossa valoja myöten. Yhtye soitti tiukasti yhteen ja soundit olivat hyvät. Salin kehno akustiikka ei haitannut menoa ainakaan minun korviini lainkaan. Ilmeisesti miksaaja-Samuli sai säädettyä hanikat kohdilleen.

Lavalla, tai tarkemmin lattialla, oli kerrankin tilaa liikkua toisin kuin baarikeikoilla, jolloin esiintymistilaan mahtuu yleensä vain pelkät rummut. Laulaja Michael Henneken on hyvä esiintyjä ja sopii hienosti bändin keulille.

Täytyy yrittää päästä Jailbreakin keikoille vähän useamminkin!