Herätessäni sunnuntaina 1. helmikuuta, pilkotti verhon takaa aurinko. Väsymys oli kuitenkin sitä luokkaa, että parempi kääntää kylkeä kuin ihailla talvisia näkymiä.
Turun Humalistonkadulla sijaitsevassa Fuusiossa esiintyi lauantaina superlahjakas Noora Louhimo akustisen Experience-yhtyeensä kera. Koska satun olemaan kova Noora-fani, oli keikalle tietysti mentävä. Siitä sitten vielä jatkoille.
Jotta aurinkoinen sunnuntai ei olisi vallan valunut hukkaan, oli iltapäivällä ryhdistäydyttävä ja mietittävä pääsisi Ruissaloon ulkoilemaan. Kun ratkaisu löytyi, olinkin tuota pikaa saaren kärjessä Saaronniemessä.
Saaronniemeen oli saapunut moni muukin. Sakkia oli sen verran runsaasti, etten epäröinyt menenkö heidän perässään kävelemään vetten päälle vai kierränkö lenkin perinteisesti polkuja pitkin. Viime aikojen pakkaset ovat olleen niin kovia, että jäälle uskalsi mennä.
Talsin aurinkoisessa kelissä Kolkannokan edustan lintuluodoille. Normaalisti ne näyttävät olevan kivenheiton päässä rannasta. Kyseessä on optinen harha; saa nimittäin olla melkoinen Seppo Räty, jos sinne asti jotain viskaa.
Harmi, ettei juolahtanut mieleen mennä Saaronniemen toiselle puolelle, jossa sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare, Kukkarokivi. Ehkä tulevana sunnuntaina, mikäli sääolosuhteet ovat suotuisat.
