Päivän levy - Axel Rudi Pell: Mystica

Axel Rudi Pell ( s. 27. kesäkuuta 1960 Wattenscheid, Bochum, Saksa) on saksalainen kitaristi. Hän aloitti uransa Steeler yhtyeessä 1984. Vuonna 1989 Axel aloitti soolouran. (Wikipedia)

Siinä suomenkielisen Wikipedian tiedot pähkinänkuoressa saksalaiskitaristi Axel Rudi Pellistä. Eli eipä juuri mitään, mutta perään on sentään naputeltu miehen kattava discografia:

Steelerissä

• Steeler (1984)
• Rulin' the Earth (1985)
• Strike Back (1986)
• Undercover Animal (1988)

Albumit

• Wild Obsession (1989)
• Nasty Reputation (1991)
• Eternal Prisoner (1992)
• Between the Walls (1994)
• Black Moon Pyramid (1996)
• Magic (1997)
• Oceans of Time (1998)
• The Masquerade Ball (2000)
• Shadow Zone (2002)
• Kings and Queens (2004)
• Mystica (2006)
• Diamonds Unlocked (2007)
• Tales of the Crown (2008)
• The Crest (2010)

Kokoelmat

• The Ballads (1993)
• The Ballads II (1999)
• The Wizard's Chosen Few (2000)
• The Ballads III (2004)
• Best Of (2009)

Tutustuin Axel Rudi Pellin musiikkiin joskus vuosituhannen taitteessa. Nimenä äijä oli ollut toki tuttu jo aikoja sitten, mutta ensimmäinen ARP-levyni oli Tornion Rebel Musicista käytettynä ostettu Oceans Of Time (-98). Sen jälkeen ARP-levyni ovatkin karttuneet lähes yllä luetellun discografian veroiseksi. Yhtään Steeleriä en vieläkään omista, mutta miehen omalla nimellään tekemät kiekot taitavat paria lukuunottamatta löytyä hyllystä.

Tänään cd-soittimessa on soinut 2006 ilmestynyt Mystica. Parempi levy kuin muistinkaan. Huimaa 8:26 minuuttia kestävää nimikappaletta edeltävät rallit ovat kaikki ihan kymppikamaa. Ainoastaan Valley Of Sin on hieman kuivempi tapaus. Levyn loppuosa on niin ikään toimivaa perinteistä heviä.

Axel Rudi Pell on samalla myös koko bändin nimi, vaikkei jää epäselvyyttä kuka ryhmän kuningas on. Ritchie Blackmorelta soittotyylinsä ja valkoisen Fender Stratocasterin kopioinut Pell on vuosikaudet levyttänyt ja tehnyt vuosittaiset vähäiset keikkansa kokoonpanolla Johnny Gioeli (laulu), Mike Terrana (rummut), Volker Krawczk (basso) ja Ferdy Doenberg (kosketinsoittimet). Gioeli on amerikkalainen komeaääninen mies ja Terrana on jenkki hänkin, joka pitää majaansa Kööpenhaminassa. Terrana paukuttaa kannuja myös muissa saksalaisbändeissä ja jopa entisen Nightwish- vokalisti Tarja Turusen bändissä. Muiden hemmojen taustoista en tiedä, eivätkä he Pellin yhtyeessäkään liioin nouse esille.

Axel Rudi Pelliä on kovasti toivottu keikalle Suomeen. Mies itse sanoi jokin aika sitten Ilta-Sanomien haastattelussa (jonne hän oli päässyt ilmeisesti vain siksi, että Terrana on Tarja Turusen orkesterissakin mukana), "ettei maahan, jossa levyäni myydään noin 800 kappaletta, kannata tulla keikalle". Höh, Sauna Open Air olisi juuri sopiva paikka Pellille, miksei Tavastiakin. Turun Klubille ei välttämättä kannattaisi tulla kahdenkymmenen ihmisen iloksi. Faneja täällä kumminkin on ja samalla levynmyyntikin varmasti nousisi.

Itse näin ARP:n livenä kesäkuussa 2007 Etelä-Ruotsissa Sweden Rock Festivalilla. Pell oli siellä myös 2004 kuten minäkin, mutta en jaksanut silloin lähteä hotellilta festarialueelle vielä niin aikaisin päivällä. Soittoaika taisi olla 13:30. Jälkeenpäin kyllä harmitti. Onneksi sain revanssin kolme vuotta myöhemmin.

Axel Rudi Pellin suosion vähäisyyttä Suomessa ei voi kuin ihmetellä. Äijän levyt ovat melodista, reipastempoista ja perinteistä heviä, jollaisen luulisi uppoavan 80-luvulla hevin ja miksei muunkinlaisen kuuntelun aloittaneisiin ihmisiin ja yhtä hyvin nuorempaan polveen, joka on varttunut esimeriksi Stratovariuksen parissa. Pell ammentaa musiikkinsa Deep Purplesta, Rainbowista ja muusta 70-luvun hard rockista. Toisin sanoen enimmäkseen Ritchie Blackmoren bändeistä. Niin tekee Starovariuksesta tuttu Timo Tolkkikin. Ja helvetin moni muu.

Axel Rudi Pelliltä löytyy parikin eri live-dvd:tä. Tässä näyte Live Over Europelta, kappale on Mystica -albumin kakkosraita Fly to The Moon.