Kuoppia tosiaan alueella riittää. Osa niistä vaikuttaa yksityisomisteisilta ainakin puomeista ja kesämökeistä päätellen. Osa taas on vapaasti käytettävissä, kuten kunnan uimapaikka.
Erään hiekkakuopan vierestä lähtee kahdeksan kilometriä pitkä Kangenmiekan kierros. Kuhankuonon retkeilyreistöön kuuluvaa lenkkiä mietin lauantaille 4. lokakuuta. Aiemmin samana päivänä käymäni Turun Kirjamessut kuitenkin nahisti retkeilyintoni niin pahasti, että luontokierros typistyi vain osaan suunnitellusta. Parkkipaikalta 2,2 kilometrin päässä olevalle Käärmelähteelle sentään pääsimme Harri Nato Leinon kanssa.
Olin kuullut Kangenmiekan kierroksesta melkein pelkästään negatiivista. Kuulemma siellä ei ole mitään nähtävää ja reittikin kulkee pitkälti metsäautoteitä pitkin. Mikään varsinainen katseluelämys se ei alkupätkältään ollutkaan, mutta en nyt noinkaan suoraan sitä teilaisi. Kyllä metsässä nähtävää riittää jos vähän ympärilleen viitsii katsella.
Käärmelähde osoittautui vaatimattomaksi paikaksi puron äärellä. En tiedä sen historiasta mitään, enkä löytänyt tietoa mistään. Lähteen äärellä on puinen penkki, mutta minkäälaista infotaulua siellä ei ole. Varmaan vähällä vaivalla saisi tehtyä laminoidun A4-kyltin, mikäli joku reitistöä huoltava tai muu taho paikan taustoista jotain tietää.
Palasimme hieman eri reittiä takaisin autolle. Äärettömän kauniin hiekkakuoppalammen äärellä tuntui aika pysähtyneen. Aurinkokin alkoi sopivasti paistaa. Rantapenkereellä olisi viihtynyt kauemminkin maisemia ihailemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti