perjantai 15. heinäkuuta 2011

Merellä Kustavissa ja Iniössä

Kesäloman ensimmäisen viikon tähänastinen huipennus oli venereissu Kustavin ja Iniön maisemissa. Paikat ovat olleet minulle pienestä pitäen tuttuja, mutta eipä tällaisiin näkymiin kyllästy helpolla. Keli oli veneilylle erittäin suotuisa. Aurinkoista, eikä tuullut pahemmin. Suuri kiitos kippari Eero Virtaselle.



Kustavi (ruots. Gustavs, entinen Kivimaa) on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Nimensä Kustavi on saanut Kustaa III:lta, joka perusti nimeään kantavan seurakunnan Saaristomeren Suomen puoleiselle reunalle. Rantaviivaa Kustavilla on noin 908 km, ja Kustavissa on noin 3 100 kesäasuntoa.

31. toukokuuta 2011 Kustavissa oli 880 asukasta. Kustavin pinta-ala on 769,88 km², josta 166,43 km² on maata, 1,88 km² sisävesialueita ja loput 601,57 km² merivesialueita.[1] Kustavin naapurikunnat ovat Brändö, Länsi-Turunmaa, Naantali, Taivassalo ja Uusikaupunki. (Wikipedia)



Kotisatama, entinen Vuosnaisten meriasema.


Lootholma, entinen Kustavin Lomakeskus.

Iniö oli Suomen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta oli kaksikielinen, 70 prosentilla sen asukkaista oli äidinkielenään ruotsi ja 30 prosentilla suomi. Kunnan kaksi pääsaarta olivat Iniö ja Keistiö. Iniössä oli vuoden 2008 lopussa 249 asukasta. Iniön pinta-ala oli 334,63 km², josta 64,83 km² on maata, 0,37 km² sisävesialueita ja loput 269,43 km² merivesialueita.

Iniön naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Brändö, Houtskari, Korppoo, Kustavi, Taivassalo ja Velkua.

Iniön vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1956.
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi. (Wikipedia)



Iniön kirkko taustalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti