Savojärven kierroksella

Kuluneella viikolla tuli käytyä Savojärven kierroksella Kurjenrahkan kansallispuistossa. Vuonna 2012 avatun lenkin pituus on kuutisen kilometriä ja se puikkelehtii sekä aivan Savojärven rantaa seuraten että umpimetsässä ja soilla. On tullut tavaksi käydä siellä muutaman kerran vuodessa.

Savojärven kierrokselle mennessäni auto jää yleensä aina Kurjenpesän parkkipaikalle Yläneelle lähelle Säkyläntietä. Toinen vaihtoehto olisi Nousiaisissa järven toisella puolella oleva Rantapiha. Sinne vaan on mentävä pitkää ja kuoppaista pikkutietä pitkin, joten helpompi näin.

Kuten aina, oli parkkipaikalla nytkin valtavasti kaaroja. Missä kaikki ihmiset olivat, jäi jälleen arvoitukseksi. Ainakaan Savojärven ympäristössä ei pahemmin tarvinnut väistellä vastaantulijoita. Alueella on monta muutakin reittiä.

Kierros kellottui parilla pienellä tauolla ja kuvauspysähdykset mukaanlukien melko tarkalleen kahteen tuntiin.

Valokuvat lenkin varrelta toistelevat hieman toisiaan, mutta onneksi joka kerta löytyy hiukan eri erilaista näkökulmaa. Jollei muuten, niin vuodenaikojen vaihtelun ansiosta.

Vuoden ensimmäinen Savojärven kierros

Kevään edetessä olen kovasti odotellut koska pääsisin käymään Kurjenrahkan kansallispuistossa Savojärven kierroksella. Esteenä on ollut lähinnä liukkaus talven jäljiltä. Kukapa haluaisi ottaa turhia riskejä pitkospuilla kävellessä.

Kansallispuisto sijaitsee Turusta noin 35 kilometriä Säkylän suuntaan - tai se ainakin on helpoin tapa jos Turusta aikoo paikalle. Alueen suosituin reitti on Savojärven kierros, jonka arvioiden mukaan kävelee peräti 50 000 ihmistä vuosittain. Kannoin korteni kekoon viime vuonna neljästi.

Säkyläntien varrelta on lyhyt matka Kurjenpesän parkkipaikalle. Sieltä voi valita Savojärven kierroksen suunnan. Tällä kertaa se käveltiin vastapäivään. Uumoilin meinaan reitin olevan ainakin yhdestä kohdasta niin vetinen, etteivät märät kengät olisi enää loppuvaiheessa kierrosta haitanneet kovin paljoa.

Jalkineet kumminkin pysyivät kuivana koko matkan. Muutaman kerran oli tosin hilkulla, että vastaantulijoiden väistely kapeilla pitkospuilla olisi päättynyt märkään suomättääseen. Onneksi liikkeellä oli fiksua porukkaa, joten harvemmin jouduin piennarta edes harkitsemaan.

Savojärven 6,5 kilometrin mittainen kierros on valokuvaajille varsinainen aarreaitta. Kuvauskohteita ei kauan tarvitse etsiä - niitä kun tulee vastaan alvariinsa.

Tämänkertaisella reissulla uutta olivat laulujoutsenet. En muista aikaisemmin nähneeni niitä Savojärvellä. Pitkospuilla viihtyviä sisiliskoja ja sammakoita en bongannut ainuttakaan vielä tähän aikaan vuodesta.

Mukana ollut kaveripariskunta oli näkemästään ja kokemastaan niin haltioissaan, että voisin veikata heidän suuntaavan viimeistään kesällä uudelleen Savojärven pitkospuille.

Savojärven kierros 9. huhtikuuta

Pari viikkoa on ollut sellainen olo, että Savojärven kierros Kurjenrahkan kansallispuistossa Yläneen ja Nousiaisten maisemissa pitäisi heittää. Huhtikuu ei välttämättä ole antoisinta aikaa kävellä metsässä pitkospuilla, mutta ei mitenkään mahdotonkaan. Haittapuolena on lähinnä sulamisvedet talven jäljiltä.

Savojärven kierros on noin kuusi kilometriä pitkä lenkki komean järven ympäristössä. Muutama vuosi sitten avattu uusi osuus kiemurtelee aivan järven rantaa pitkin, kun taas reitin toinen puoli on vanhempi ja menee osin umpimetsikössä.

Retki totetutui lauantaina 9. huhtikuuta. Lähtöpaikkana käytimme Kurjenpesän parkkipaikkaa, jonne pääsee kätevästi Turun suunnasta ajelemalla Säkylään päin. Tortinmäen jälkeen, reilusti ennen Yläneen keskustaa tulee opasteet minne päätieltä käännytään.

Viime vuonna olin Savojärven kierroksella muistaakseni jo maaliskuun puolivälissä. Tuolloin pitkospuut olivat muuten loistavat kävellä, mutta paikoin ne olivat jäässä. Nyt sitä ongelmaa ei ollut, sen sijaan ison suon ylittävällä osuudella pitkospuut olivat parikymmenen metrin matkalta veden alla.

Samassa kohdassa oli vielä viime keväänä silta. Se purettiin ilmeisesti huonokuntoisuutensa vuoksi. Silta oli kumminkin parempi ratkaisu kuin matalat pitkospuut, nyt sen sitten huomasi. Toki vähemmän työtä tuollainen ratkaisu on varmasti vaatinut. Selvisin kuin selvisinkin Kuoma -merkkisillä kengilläni ensin ylitsepääsettömältä vaikuttaneesta paikasta kuivin jaloin. Ehdin jo henkisesti valmistautua siihen, että edessä on vielä kilometritolkulla talsittavaa litisevillä kengillä.

Kevätluonto ei ollut vielä herännyt. Pajunkissoja tosin näkyi siellä täällä. Koitin matkan varrella katsella näkyykö metsikön lätäköissä sammakoita. Niistä ei näkynyt jälkeäkään, vaikka tällä viikolla tutut ovat bonganneet kurnuttajia muualla päin maata. Savojärven ympäristössä oli osittain vielä jäätäkin.

Matkaseurana ollut Matti Vikström koitti tiirailla kiikarillaan lintuja. Saldo jäi vähäiseksi silläkin saralla, vain muutama laulujoutsen lenteli yläilmoissa. Kurjen laulua kuulimme jostain kaukaa, mutta valitettavasti näköhavaintoa ei saatu.

Savojärven kierros 20. toukokuuta

Kurjenrahkan kansallispuistossa Varsinais-Suomessa sijaitseva Savojärvi on lähivuosien aikana tullut tutuksi. Siellä tulee käytyä silloin tällöin ulkoilemassa ja maisemia ihailemassa.

Kaksi vuotta sitten kansallispuistoon avattiin uusi reitti Savojärven kierros, joka kulkee järven ympäri. Pituutta tälle osin pitkospuilla ja osin metsäpoluilla kulkevalle osuudelle kertyy noin 6,5 kilometriä.

Turusta on matkaa Kurjenrahkan Kurjenpesän taukopaikalle vaivaiset 35 kilometriä. Kysyin samassa työpaikassa vaikuttavalta Matti "Viki" Vikströmiltä, että kiinnostaisiko häntä lähteä helteisenä toukokuisena arki-iltana mukaan patikoimaan. Ja Mattihan lähti.

Lähdimme kiertämään lenkkiä Kuhankuonon parkkipaikalta. Muutaman sadan metrin päässä sijaitsee entinen seitsemän kunnan rajakivi. Nykyään kuntauudistusten myötä joukosta ovat tippuneet Pöytyään liitetty Yläne ja Vahto, joka kuuluu nykyään Ruskoon.

Savojärvellä ei ollut tiistai-iltana lainkaan ruuhkaa. Näin vain alle kymmenen henkilöä koko retken aikana. Joskus on saanut väistellä pitkospuilla vastaantulijoita vähän väliä. Se hankaloittaa kulkemista ja vaarana on tipahtaa suohon.

Myrsky oli tehnyt aikamoista tuhoa reitin metsäosuuksilla. Pahimmat kohdat oli jo ehditty raivata, eikä kulkeminen juurikaan poikennut tavanomaisesta. Viime vuonna polulle levitetty sora on myös loistokas keksintö. Muuten saa varoa kompastumasta juuriin.

Jossain päin metsää oli ylivilkas käki. Se kukkui noin vartin putkeen. Pari kurkea tepasteli kaukana suolla. Sain niistä jonkun verran kuvia, vaikka laatu ei olekaan paras mahdollinen. 50-kertainen zoomi tosin auttoi, että edes näin hyvin tallentuivat.

Savojärven kiertää rauhallisella tahdilla noin kahdessa tunnissa. Matkalla on muutamia taukopenkkejä, jotka ovat pääosin sijoitettu reitin uuden osuuden varrelle.

Kurjenpesällä, Kuhankuonon parkkipaikan vieressä on grillauspaikka. Kumma kyllä polttopuita sai hakea kissojen ja koirien kanssa. Luulisi sen puolen olevan paremmin hanskassa, etenkin kun 24. toukokuuta alueella oli virallinen ja oikein netissäkin mainostettu ulkoilupäivä. Nyt halkoja riitti juuri ja juuri nuotiotarpeiksi.