Sunnuntaina 21. maaliskuuta Turun Ruissalon Saaronniemen luontopolut olivat pääosin jo niin vähäjäisiä, että metsässä ja rannalla uskalsi kävellä ilman suurempaa liukastumisen pelkoa.
Ruissalossa on tullut tämän vuoden puolella käytyä noin kerran viikossa. Joku on välillä moista tahtia ihmetellyt, mutta en ole kyllästynyt saaren luontoon tai kohteisiin. Joka kerta löytyy jotain erilaista kuin viimeksi.
Tällä kertaa mukana matkassa oli niin ikään valokuvaukseen hurahtanut kaverini Miika Hyttinen, jonka kanssa liikuimme lähes samoissa maisemissa viisi viikkoa takaperin. Tuolloin oli komea aurinkoinen talvikeli http://kaislatuuli.blogspot.com/2021/02/kolkannokka-14-helmikuuta.html
Nyt riesana oli poikkeuksellisen kova tuuli, joka puhalsi pohjoisesta Naantalin suunnasta. Rantakallioilla tuntui välillä, ettei oikein pääse eteenpäin. Viima hankaloitti kuvaamistakin kun kamera heilui tuulessa.
Kyhmyjoutsenia, sinisorsia ja telkkiä uiskenteli poukamassa tuulelta suojassa. Suomen luonnon ehkä vihatuimmat linnut, merimetsot, olivat nekin jo saapuneet muuttomatkoiltaan Ruissaloon.
Oi. Ruissalo herää pikkuhiljaa kevääseen!
VastaaPoistaOi. Ruissalo herää kevääseen!
VastaaPoista