sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Rock'n'Roll on Saatanasta!

Otsikon mukaisesti huusi Jussi Raittinenkin esiintyessään yläastelaisille Taivassalon Nuortenkodin lavalla 80-luvun puolivälissä. Jussi And The Boys soitti keskellä päivää keikan koululaisille. Biisien tauoilla Raittinen kertoi rockin historiasta, joka tuolloin oli vasta kolmekymppinen.

Samoihin aikoihin pohjanmaalaiset helluntaisaarnaajat Leo Meller ja Jyrki Iso-Hella päättivät panna kerralla Suomen turmeltuneen nuorison kuriin. Meller kirjoitti aiheesta kirjankin, jossa hän lyttäsi niinkin viattomalta tuntuvan yhtyeen kuin Dingon. Venomin ja muiden heavy rock -bändien haukkuminen olisi mielestäni riittänyt ihan tarpeeksi hyvin.


Iso-Hellan ja kumppanien Rock'n'Rollin maailma sisältää niin merkillisiä väitteitä etenkin hevimuusikoiden toimintatavoista, että olisi syytä epäillä kasetin tekijöiden mielenterveyden laatua. "Kesken kitarasoolonsa Ritchie Blackmore leijui ilmassa salin takaosaan" tai että Ozzy Osbourne olisi räjäyttänyt lavalla elävän lampaan. Ted Nugentin hitti Cat Stracth Fever puolestaan kertoo tietenkin siitä kuinka Nugent sai kissankutinataudin yhdyttyään naapurin kissan kanssa. Nauroimme näitä juttuja jo silloin aikoinaan. Hyvin ovat näköjään jääneetkin mieleen, koska tätä naputellessani en ole kuunnellut nauhaa sitten 80-luvun.


1 kommentti:

  1. Tuo Nugentin "kissanpanobiisi" on kyllä aina yhtä kova. Hyvä teoria myös biisin aiheesta.
    Aika helmi ylipäätään tuo kasetti. SItä mulla ei oo mutta joku Mellerin kirja tuli tsoukkina hankittua. Pitääkin kaivaa esille. Siinä muun muassa muistuteaan miten rokki tapaa kukkaset sisältä. Se näkyy kyllä hyvin meilläkin.
    Mutta siinä olen kyllä samaa mieltä ollut aina että Dingo on saatanasta.

    VastaaPoista