Järvelän kosteikolla 9. huhtikuuta

Järvelän kosteikko Littoistenjärven pohjoispuolella Kaarinassa on yksi tärkeimmistä sisämaan lintukosteikoista Varsinais-Suomessa. 

Alue muodostui tulvivalle pellolle vuonna 2009 ja Kaarinan kaupungin toimesta sitä muotoiltiin kosteikkomaisemmaksi. Siitä on muodostunut lintujen suosima rehevä kosteikko.

Allekirjoittaneella tulee käytyä Järvelän kosteikolla luvattoman harvoin, vaikka asian voisi helposti toimittaa työmatkojen yhteydessä. Liedon Avantista ei Littoisiin ole matkaa kuin ns. kullin luikaus.  

Kävin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Järvelässä viime viikon torstaina 9. huhtikuuta. Alueen parkkipaikka oli tupaten täynnä, kun vanhemmat herrat pitkine putkineen olivat kai jokainen tulleet omalla autollaan luonnon ihmeitä seuraamaan. Tovin odoteltuani rivistöön tuli auton mentävä rako.

Kosteikolla näin kevään ensimmäiset leskenlehdet. Kurkia olin havainnut muuallakin, mutta kun eräs yksilö tepasteli sopivasti kameran kantaman päässä, annoin palaa. Muista linnuista en erottanut kuin nokikanan ja lokkeja. 

Littoistenjärvellä 20. lokakuuta

Kävin eilisen työpäivän jälkeen Littoistenjärvellä. Kamera oli mukana, koska suunnitelmani oli lähteä käymään Raisiossa kuvaamassa. Homma kuitenkin peruuntui, joten suuntasin Littoisiin kun ilmakin oli varsin hyvä. 

Littoistenjärvi on 147,5 hehtaarin kokoinen järvi Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Rantaviivaa järvellä on kuutisen kilometriä ja keskisyvyys kaksi metriä. 

Alunperin ajattelin mennä järven etelärannalle, mutta en taaskaan löytänyt ajoissa oikeaa tienhaaraa. Olen sitä joskus ennenkin etsinyt, mutta lahjakkaasti ajellut ohi. Niinpä päädyin Littoistenjärven hiekkarannalle, jossa vanha tanssilavakin sijaitsee. 

Järvi oli aivan rasvatyyni. Kauempana näkyi joutsenia, mutta hiekkarannan tuntumassa ei ollut ainuttakaan lintua. Littoisten vanha verkatehdas vastarannalla heijastui hienosti veteen. 

Katseeni kiinnittyi vuodenaikaan nähden hieman kummalliseen näkyyn. Pitkällä vedessä nimittäin kahlasi hahmo, jonka liikkeistä ei voinut päätellä mitä hän siellä oikein touhusi. Aluksi veikkasin kaverin olevan harppuunakalastaja, mutta rantaan könyttyään hän paljastuikin metallinetsijäksi. 

Mies ryhtyi esittelelemään muovipussinsa sisältöä. Sieltä löytyi vanhoja rahoja, ilmeisesti käsitöissä käytetty pistoneula ja paljon oluttölkkejä. Viimeksi mainittuja kuulemma pohjassa riittää, ikävä kyllä. 

Pitäisi joskus kiertää Littoistenjärvi kokonaan. Olen mennyt hiekkarannalta Järvelän talviuintipaikkaan luontopolkua pitkin ja pari kertaa käynyt verkatehtaan puoleisessa rannassa, mutta vielä olisi paljon näkemättä. 

Järvelän kosteikolla 9. toukokuuta

Viikonlopun luontoelämyksiin kuului käynti Järvelän kosteikolla Turun liepeillä Kaarinan Littoisissa. 

Littoistenjärven luoteisrannalla sijaitseville Järvelän pelloille alkoi muodostua kosteikko keväällä 2009 kun vesien pumppaaminen järveen lopetettiin rehevöitymisen vähentämiseksi. Kosteikosta muodostui nopeasti monipuolinen elinympäristö monille lintulajeille.

Littoistenjärvi tuli maankuuluksi kolme vuotta sitten, jolloin sen vesi kirkastettiin kemiallisesti. Kävin tuolloin toteamassa moisen ihmeen sittemmin edesmenneen työkaverini Simo Laaksosen kanssa. Tarkemmin linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2017/05/kirkastunut-littoistenjarvi.html

Tällä kertaa itse järvi jäi tarkastamatta, mutta paljon siellä näytti olevan ihmisiä, komea päivä kun oli. Tosin hieman tuulinen, tai ainakin tuuli sopi Järvelän kosteikon lintutornin seudulle vähän turhankin hyvin.

Olen aika huono ornitologihommissa, mutta tunnistin sentään muutamia näkemiäni lintulajeja. Kosteikolla lenteli ja sen reunamilla tallusteli ainakin pääskyjä, harmaahaikara, kurki, mustakurkku-uikku ja nokikanoja.

En ollut nähnyt laulujoutsenta herra ties koska viimeksi, mutta nyt sellainenkin uiskenteli kameran kantaman päässä.

Tuoreimmassa TSTV:n Luonto Plus-jaksossa asiantuntija Ari Karhilahti ja toimittaja Ann-Mari Rannikko vierailevat Järvelän kosteikolla ja tapaavat siellä vesimyyrän. Samaa otusta seurueemme, johon lisäkseni kuuluivat Fredi Forsen ja Matti Vikström, yritti bongata, mutta tuloksetta.

Vesimyyrä-jakso nähtävissä linkissä https://www.ts.fi/teemat/4946267/Luonto+Plus+kohtasi+vesimyyran+Jarvelan+kosteikolla

Littoistenjärven jäällä

Liedon ja Kaarinan kuntien alueella sijaitseva Littoistenjärvi sai rutkasti mainetta viime vuoden alkukesällä, jolloin sinne kaadettiin valtavat määrät kemikaaleja. Järvi kirkastui parissa päivässä ja näytti alkuun tolkuttoman epäluonnolliselta. Aivan kuin kyseessä olisi ollut jokin kreikkalainen vesistö.

Vaikka lahnoja ja muita kaloja kuolikin tonnikaupalla, oli puhdistaminen varmasti sen väärtti. Alkuhuuman laannuttua järvi palasi normaalimpaan asuunsa, eikä turkoosin väristä kirkasta vettä ole sen koommin ollut.

Valtakunnalliseksi uutiseksi kohonnutta vettä voi tiirailla vaikkapa toukokuisesta blogijutustani http://kaislatuuli.blogspot.fi/2017/05/kirkastunut-littoistenjarvi.html

147,5 hehtaarin kokoisessa järvessä on kaksi pientä saarta ja yksi luoto. Joskus on ollut mielessä jos pääsisi niissä käymään. Sunnuntaina 21. tammikuuta se yllättäen toteutui. Järven jäällä oli kymmenittäin ihmisiä, josta päätellen kävely oli oikein turvallista. Ei muuta kuin sekaan vaan.

Kauniina talvipäivänä ei tuullut pätkääkään, joten reilun kymmenen asteen pakkasessa tarkeni hyvin. Aivan yhtä reippaasti en uskaltanut talsia kuin maalla, sillä hennon puuterilumen alla oli liukas jää. Pulkan- ja suksien jäljissä eteni sentään vähän reippaammin.

Toisessa saaressa on ollut jonkinlainen rakennus. Asunnoksi liian pieni, mutta sauna se on saattanut hyvinkin olla. Ehkä läheisen verkatehtaan porukka on aikoinaan käyttänyt sitä.

En ollut moneen vuoteen ollut jäällä. Kokemus oli pitkästä aikaa oikein piristävä. Päiväkin sattui olemaan talven komein.