Näytetään tekstit, joissa on tunniste Järvelän kosteikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Järvelän kosteikko. Näytä kaikki tekstit

torstai 16. huhtikuuta 2026

Järvelän kosteikolla 9. huhtikuuta

Järvelän kosteikko Littoistenjärven pohjoispuolella Kaarinassa on yksi tärkeimmistä sisämaan lintukosteikoista Varsinais-Suomessa

Alue muodostui tulvivalle pellolle vuonna 2009 ja Kaarinan kaupungin toimesta sitä muotoiltiin kosteikkomaisemmaksi. Siitä on muodostunut lintujen suosima rehevä kosteikko.

Allekirjoittaneella tulee käytyä Järvelän kosteikolla luvattoman harvoin, vaikka asian voisi helposti toimittaa työmatkojen yhteydessä. Liedon Avantista ei Littoisiin ole matkaa kuin ns. kullin luikaus.  

Kävin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Järvelässä viime viikon torstaina 9. huhtikuuta. Alueen parkkipaikka oli tupaten täynnä, kun vanhemmat herrat pitkine putkineen olivat kai jokainen tulleet omalla autollaan luonnon ihmeitä seuraamaan. Tovin odoteltuani rivistöön tuli auton mentävä rako.

Kosteikolla näin kevään ensimmäiset leskenlehdet. Kurkia olin havainnut muuallakin, mutta kun eräs yksilö tepasteli sopivasti kameran kantaman päässä, annoin palaa. Muista linnuista en erottanut kuin nokikanan ja lokkeja. 












perjantai 11. huhtikuuta 2025

Säpinää Järvelän kosteikolla

Tämän viikon maanantaina takatalvesta ei vielä ollut merkkiäkään, vaan aurinko paistoi ja kevään eteneminen näytti sujuvan hyvin. 

Poikkesin töiden jälkeen Järvelän kosteikolla. Se sijaitsee Kaarinassa Littoistenjärven pohjoispuolella lähellä Liedon rajaa. Alueesta on muodostunut merkittävä lintuvesi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Aiheesta tarkemmin linkissä https://www.tly.fi/linturetkikohteet/jarvelan-kosteikko/

Kurkipari paineli edestakaisin pellolla ja sai joukon kiikarimiehiä innostumaan. Toinen linnuista muistutti kovasti strutsia tepastellessaan persesulat pystyssä. 




Olen useana keväänä valokuvannut sammakoita. Nyt näyttää siltä, että tänä vuonna homma jää sikseen, koska ilmeisesti vilkkain kutuaika oli jo viikko sitten. Järvelän kosteikoltakaan en löytänyt kuin vaivaiset kaksi pallosilmää.  





Päivän vaikuttavin luonnonnäytelmä käytiin ruovikossa aivan lintulavan alapuolella. Tuttu luontokuvaaja vinkkasi, että tuossa kurkkailee lumikko aina silloin tällöin. Otus oli sen verran vikkelä, etten vastavalossa onnistunut sitä taltioimaan. 

Eipä aikaakaan kun heinät alkoivat heilua siihen malliin, että pöheikössä oli selvästi jotain meneillään. Vesimyyrä yritti epätoivoisesti rimpuilla pakoon lumikkoa, joka oli iskenyt hampaansa sen peräpäähän. Itseään paljon isompaa saalista himoinnut lumikko joutui kuitenkin lopulta luopumaan karvaisesta herkkupalasta. 

En onnistunut episodia tämän paremmin taltioimaan, koska taistelun tuoksinassa lumikko ei tullut kertaakaan kunnolla näkyviin. 









sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Järvelän kosteikolla 9. toukokuuta

Viikonlopun luontoelämyksiin kuului käynti Järvelän kosteikolla Turun liepeillä Kaarinan Littoisissa. 

Littoistenjärven luoteisrannalla sijaitseville Järvelän pelloille alkoi muodostua kosteikko keväällä 2009 kun vesien pumppaaminen järveen lopetettiin rehevöitymisen vähentämiseksi. Kosteikosta muodostui nopeasti monipuolinen elinympäristö monille lintulajeille.




Littoistenjärvi tuli maankuuluksi kolme vuotta sitten, jolloin sen vesi kirkastettiin kemiallisesti. Kävin tuolloin toteamassa moisen ihmeen sittemmin edesmenneen työkaverini Simo Laaksosen kanssa. Tarkemmin linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2017/05/kirkastunut-littoistenjarvi.html

Tällä kertaa itse järvi jäi tarkastamatta, mutta paljon siellä näytti olevan ihmisiä, komea päivä kun oli. Tosin hieman tuulinen, tai ainakin tuuli sopi Järvelän kosteikon lintutornin seudulle vähän turhankin hyvin.




Olen aika huono ornitologihommissa, mutta tunnistin sentään muutamia näkemiäni lintulajeja. Kosteikolla lenteli ja sen reunamilla tallusteli ainakin pääskyjä, harmaahaikara, kurki, mustakurkku-uikku ja nokikanoja.

En ollut nähnyt laulujoutsenta herra ties koska viimeksi, mutta nyt sellainenkin uiskenteli kameran kantaman päässä.




Tuoreimmassa TSTV:n Luonto Plus-jaksossa asiantuntija Ari Karhilahti ja toimittaja Ann-Mari Rannikko vierailevat Järvelän kosteikolla ja tapaavat siellä vesimyyrän. Samaa otusta seurueemme, johon lisäkseni kuuluivat Fredi Forsen ja Matti Vikström, yritti bongata, mutta tuloksetta.

Vesimyyrä-jakso nähtävissä linkissä https://www.ts.fi/teemat/4946267/Luonto+Plus+kohtasi+vesimyyran+Jarvelan+kosteikolla

















tiistai 26. toukokuuta 2015

Järvelän kosteikolla

Littoisiin, Kaarinan ja Liedon rajalla olevalle pellolle alkoi kuusi vuotta sitten muodostua Järvelän kosteikko. Aivan asutuksen tuntumassa olevalla alueella esiintyy kaksikymmentä kosteikkolajia ja pesiviä lintuja satakunta paria. Lähivuosina siellä on nähty yhteensä yli 160 lintulajia.


Tulvivalle pellolle syntynyt kosteikko ei ole pinta-alaltaan järin suuri, mutta siellä pesii monipuolinen rantalinnusto ja se toimii oivana levähdyspaikkana muuttolinnuille. Kosteikkoa on kehuttu yhdeksi Varsinais-Suomen parhaimmista lintupaikoista.

Kosteikkoa on kunnostettu lähinnä Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan toimesta. Osmankäämikasvustoja on koetettu poistaa kaivinkoneen avulla ja vesilinnuille on kaivettu kosteikkoon jokunen syvempi kohta.



Järvelän kosteikko on lintubongarien suosiossa. Viime viikon torstaina paikalla oli joukko vetreitä eläkeläismiehiä, joiden komeat kiikarit ja kamerat olivat varmasti pois lastenlasten menoista.

Eräs pappa kehui käyvänsä paikalla päivittäin ja pirautti tuota pikaa agentilleen, joka päivysti lintutornissa kosteikon toisella puolella. Pian hänelle tulikin kiire, sillä etsitty laji oli juuri nähty.

Sama mies kertoi, että läheisen Littoistenjärven piisamit ovat muuttaneet Järvelän kosteikolle. Kuulemma niitä on "varmaksi ainakin sata yksilöä". Valitettavasti en nähnyt yhtään piisamia, mutta yksi pesä oli melkein suoraan lintulavan edessä.






Järvelän kosteikolle pääsee Vanhan Littoistentien ja Järveläntien risteyksestä, jossa on parkkipaikka. Matkaa esteettömälle lintulavalle on pari sataa metriä.