Vaikka lahnoja ja muita kaloja kuolikin tonnikaupalla, oli puhdistaminen varmasti sen väärtti. Alkuhuuman laannuttua järvi palasi normaalimpaan asuunsa, eikä turkoosin väristä kirkasta vettä ole sen koommin ollut.
Valtakunnalliseksi uutiseksi kohonnutta vettä voi tiirailla vaikkapa toukokuisesta blogijutustani http://kaislatuuli.blogspot.fi/2017/05/kirkastunut-littoistenjarvi.html
147,5 hehtaarin kokoisessa järvessä on kaksi pientä saarta ja yksi luoto. Joskus on ollut mielessä jos pääsisi niissä käymään. Sunnuntaina 21. tammikuuta se yllättäen toteutui. Järven jäällä oli kymmenittäin ihmisiä, josta päätellen kävely oli oikein turvallista. Ei muuta kuin sekaan vaan.
Kauniina talvipäivänä ei tuullut pätkääkään, joten reilun kymmenen asteen pakkasessa tarkeni hyvin. Aivan yhtä reippaasti en uskaltanut talsia kuin maalla, sillä hennon puuterilumen alla oli liukas jää. Pulkan- ja suksien jäljissä eteni sentään vähän reippaammin.
Toisessa saaressa on ollut jonkinlainen rakennus. Asunnoksi liian pieni, mutta sauna se on saattanut hyvinkin olla. Ehkä läheisen verkatehtaan porukka on aikoinaan käyttänyt sitä.
En ollut moneen vuoteen ollut jäällä. Kokemus oli pitkästä aikaa oikein piristävä. Päiväkin sattui olemaan talven komein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti