Käsitykseni Taiteiden yöstä on lähinnä sellainen, että silloin runoilijat, kirjailijat ja muut taiteilijat tapaavat toisiaan ja juodaan paljon viinaa. Sitä he tekevät yleensä muutenkin, mutta silloin koko kaupungin keskusta on virallisesti valjastettu heidän temmellyskentäkseen. Minulle se on varsin yhdentekevä tapahtuma, jossa kumminkin on jotain valopilkkuja toisinaan.
Nyt sellainen oli Vilperin Perikunta Puutorilla. Orkesteri ei takuulla nauti korkeakulttuuripiireissä minkäänlaista arvostusta, mutta kansa tykkää. 90-luvun alussa koottu yhtye oli ensimmäisinä vuosinaan todella suosittu, mutta menestyksen hiipumisen ja soittajien vanhenemisen myötä keikkoja on nykyään rauhalliseen tahtiin muutama vuodessa.
Eräs tuttavani laulaa usein Vilperien kappaleita ja hokee jotain tiettyä fraasia kyllästymiseen saakka. Kun olen itse kuullut ne jo yli 20 vuotta sitten, en millään jaksaisi kuunnella moista jankkaamista. Vielä kun epävireisen laulun päälle kajahtaa kunnon röyhtäys tai moottoripyörän käynnistysääntä muistuttava pieru, on leikki toisinaan aika kaukana. Näitä hänenkin suosikkikappaleitaan tuli Puutorilla aimo annos.
Käännösbiisien joukossa Vilpereillä on monia helmiä, joiden sanat eivät aina ole pelkkää hauskanpitoa. Men At Workin Down Under -käännös Tervetuloa länteen, Andrej esimerkiksi on hyvinkin vakava sanoitus. Samalla se oli bändin ensimmäinen hitti.
Tunnetuimpien joukossa ovat myös Piirimyyjä (Easy Livin'), Turkulainen Helsingissä (Englishman In New York), Kävelee kuin ruåtsalainen (Walk Liker An Egyptian) ja Juostaan pois (Runaway Boys). Omiin suosikkeihini kuuluvaa Älä tee must faijaa (Light My Fire) en muista Puutorilla harmi kyllä kuulleeni.
Tapahtuma-alue oli täynnä porukkaa. Portsarit joutuivat rajoittamaan sisäänpääsyäkin, koska Ravintola Puutorin vessan ympärille koottu tapahtuma oli niin suosittu. Oluenmyynti takkuili pahemman kerran, mutta pitkän jonottamisen jälkeen ohrapirtelöä sai varmasti jokainen.
Vilperin Perikunnan keikasta jäi hyvä fiilis. Ehkä punaviinin lipittäminen baskeri vinossa jossain hienommasta kulttuuri-illassa olisi ollut aivan toisenlainen kokemus, mutta minulle tämä kelpasi minulle vallan mainiosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti