Saarella on kasarmirakennuksia, puinen vesitorni, kaksi tykkipatteria bunkkereineen ja mukulakivillä päällystetyt tiet. Katanpää on toiminut myös vankilana ja siellä on ollut sotilasvaruskunta.
Saari siirtyi Puolustusvoimilta Metsähallitukselle 90-luvun lopulla. Samalla sille alettiin puuhata matkailukäyttöä.
Olen käynyt Katanpäässä muutaman kerran sitten vuoden 1998, jolloin sinne tehtiin Kustavin kunnan järjestämä venematka. Viime tiistaina totetutettiin jo vuosia puhuttu venereissu Viitasen Markun kanssa. Markun mökkirannasta sinne kesti ajella noin tunnin verran.
Keli oli erittäin lämmin ja kesäinen, eikä tuulta juurikaan ollut. Matkalla ohitimme Kustavin halkovan meriväylä Ströömin varrella muun muassa Lypyrtin vanhan luotsiaseman, Volter Kilven kirjasta tutun Alastalon ja 1922 valmistuneen, arkkitehti Lars Sonckin suunnitteleman Sarvilinnan huvilan.
Ensimmäinen etappi Katanpään oli entinen kivilouhos. Linnakesaaressa aloitti vankila vuonna 1930. Vankien toimena oli nupukivien louhiminen katujen rakennusaineiksi. Louhos käynnistettiin kesällä 1931 ja lopetettiin syksyllä 1939.
Vangit työskentelivät louhoksella kuutena päivänä viikossa ja jokaisen urakkana oli hakata vähintään 80 kiveä tuona aikana. Kiviä nakutettiin kaikkiaan noin miljoona kappaletta. Niitä löytyy Suomen katujen ja pihojen lisäksi myös muualta Euroopasta.
Kivilouhokselta jatkoimme pitkin rantakallioita kohti tykkiasemaa. Yllätyin komeista kallioista, joita riitti satoja metrejä. Sileitä, meren hiomia pintoja ei voinut kuin ihastella.
Horisontissa siinsi Isokarin majakka. Katanpäästä sinne on matkaa 14 kilometriä. Kamerassani riittää zoomia sen verran, että moinen ei ole matka eikä mikään. Se mahdollistikin majakan tarkemman tutkiskelun.
Kiipesimme kallioilta ylös sattumalta juuri oikeassa kohdassa. Tykkipatteri odotti vastassa mäen päällä.
Tykkipatteri on valmistunut 1915 ja nykyisillä tykeillä on ammuttu viimeisen kerran 1989.
Aikamme paikkoja tutkittuamme suuntasimme kuppilaan, joka on käsittääkseni entinen sotilaskoti.
Turisteja oli yllättävän paljon paikalla samaan aikaan. Kahvilassa myytiin jopa kolmosolutta, jollaista ei viimekäynnilläni tainnut vielä olla saatavana.
Tarkempaa tietoa Katanpäästä löytyy ainakin linkistä http://alfa.hammastuubi.com/katanpaa.html
Jutussa mainitaan muun muassa nupukiviset tiet, joita ovat rakentaneet kaukaa Venäjän perukoilta tuodut vangit. Paikalliset asukkaat olivat veneistään katselleet heidän touhujaan ja luulleet porukkaa naisiksi, koska näillä kiinalaistyyppisillä vangeilla oli tukissaan pitkät palmikot. Tästä johtui harhakäsitys, että Katanpäässä olisi ollut joskus naisvangejakin.
Matkalla Katanpäästä Kivivedelle näkyi jos jonkinlaista lintua. Merimetsot ovat näköjään levittäytyneet jo Ströömillekin.
Kaksi merikotkaakin liiteli taivaalla. Minulla on pitemmän aikaa ollut haavena saada kunnon kuvia tästä ylväästä linnusta. Nytkään en onnistunut kuin puolittain, mutta kumminkin. Liikkuvasta veneestä kuvaaminen on yllättävän vaikeaa ja tilanteet tulevat todella äkkiä.
Kiitos hienoista matkajutuista! Tuolla pitäisikin käydä. Ilmeisesti vankityövoimana käytettiin todellakin Venäjän kaukoidästä rahdattuja vankeja, joista osa oli kiinalaisia tai sellaiseksi miellettyjä Kiinan alueella asuneita eri etnisiä ryhmiä edustaneita ihmisiä. Kaukoidästä tuotua vankityövoimaa käytettiin myös muun muassa Viaporissa 1916 linnoitustöissä.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Historian opiskelijalle tällainen juttu lieneekin poikaa.
VastaaPoista