Viime sunnuntaina kaverini Tomi ehdotti, että mitäs tuumailet jos kävisimme Pirunpesällä. Moinen paikka sijaitsee Urusvuoren (lähteestä riippuen Kärsämäen) kaupunginosassa Turussa, suunnilleen lentokentän ja ohilkulkutien välissä.
Olen käynyt Pirunpesällä muistaakseni vain kaksi kertaa aikaisemmin. Edellisellä visiitillä kiipeilin massiivisten lohkareiden päälläkin, mutta nyt tyydyin kiertämään kiviröykkiöt.
Isoista kivimuodostelmista on hankala saada kattavia valokuvia. Uutta oli, että erotin kalliosta ihmiskasvot - otsa, silmäkuopat, nenä ja suu näkyvät selvästi. En tiedä huomaako muut, mutta kun sen kerran bongasin, niin kivikasvo näkyy nyt jatkuvasti.
Tarun mukaan kiven sisällä asusteli piruja, joita Jumala päätti rangaista ja antoi ukkosen halkaista kiven. Ukkosen päristyä pirut lensivät tiehensä.
Myöhemmin kivellä asui haltia, joka tarjosi ohikulkeville rakuunoille juotavaa erilaisista maljoista. Kerran haltia antoi rakuunalle kultaisen maljan josta kulauttaa. Se päätyi kalkiksi (tarkoittaa kristillisessä kielenkäytössä maljaa, jota käytetään ehtoollisviini jakamiseen) Ruskon kirkkoon.
Pirunpesän etupuolella on lehtometsää, jossa 9. toukokuuta alkoi olla kesän merkkejä.
