torstai 16. marraskuuta 2017

Kökarissa osa 1 - Infoa kunnasta

Heinäkuun viimeisellä viikolla osallistuin lähes neljän vuorokauden reissulle Ahvenanmaan Kökariin.

Tämä kolkka muutoin melko laajalti koluamastani saarimaakunnasta oli jäänyt vielä käymättä. Erillään Ahvenanmaan mantereesta oleva kunta ei ole kovin helposti saavutettavissa, joten sinne pitää mennä täysin varta vasten. Tällä reissulla tarkoitus olikin nimenomaan keskittyä Kökariin, ei lainkaan muuhun Ahvenanmaahan.

Startti tapahtui Turusta maanantaiaamuna 24. heinäkuuta ahkeran maailmanmatkaajan ja aktiivisen geokätköharrastajan Kaj Ahlrothin farmariautolla. Pelkääjän paikalle asettui niin ikään kovana reissulassena kunnostautunut Sunttu Sundell.

Suuntana oli Korppoon Galtby, josta Ålandtrafikenin lautta lähti kohti Kökaria. Nykyään Paraisiin kuuluvan entisen kunnan keskusta on jollain lailla tuttu, mutta Galtbyssä en ollut ennen käynyt. Laivamatka kesti muistaakseni kaksi ja puoli tuntia.

Upeita saaristomaisemia katsellessa aika kului joutuisasti.






Kökar on Ahvenanmaan maakunnassa sijaitseva asukasluvultaan Suomen toiseksi pienin kunta ja samalla maan eteläisin kunta. Sen naapurikunnat ovat Föglö, Parainen ja Sottunga. Kökarissa oli 232 asukasta 31. elokuuta 2017.

Kökarin pinta-ala on 2 165,02 neliökilometriä, josta 63,59 on maata, 0,37 sisävesiä ja loput neliökilomatriä 2 101,06 merta. Kunta mainitaan Föglön kappeliseurakuntana vuonna 1544 ja se itsenäistyi 1908. Nykyisin Kökär, Sottunga ja Föglö muodostavat Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.

Suomen eteläisimmät saaret Borgskärissä kuuluvat Kökariin. Suurimmat saaret ovat pääsaari ja Hellsö, joka on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan kymmenenneksi suurin.




Kökarin itäpuolella on Kihdin merenselkä ja länsipuolella Kökarinselkä. Kunnan alueella ovat Suomen ainoat tunnetut marjakuusen luontaiset esiintymät.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen. 87,4 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä ja 9,3 prosenttia suomenkielisiä. Palvelut ovat keskittyneet pääsaarella olevaan Karlbyn kylään, jossa sijaitsee kauppa, pankki, kunnantoimisto, peruskoulu sekä majoitus- ja ravintolapalveluita.

Kökarilaisten pääelinkeino oli vuosisatojen ajan kalastus. Tärkeintä saaliskalaa silakkaa vietiin jo keskiajalla Turkuun ja Tukholmaan, 1800-luvulta lähtien myös Tallinnaan ja Helsinkiin.

Kökariin pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä.






Kökarin keskustassa Karlbyssä riitti nähtävää. Ahlroth löysi ensimmäisen geokätkön, joita Kökarissa oli ainakin vielä heinäkuussa yhteensä kymmenen.

Paikallinen kauppa osoittautui täysin riittäväksi seurueemme vaatimattomia tarpeita varten. Pääasia, että alkoholipitoisia virvoitusjuomia ja grillattavaa notkui hyllyillä.

Ilma oli koko reissun ajan erittäin hyvä sekä ulkoilua että valokuvausta ajatellen. En ole yli kolmeen kuukauteen katsonut näitä kuvia kertaakaan ja nyt ne pääsivät vähän yllättämään. Syksyn mittaan kun on ehtinyt tottua lähes tauottomiin paskakeleihin. Toista se vaan oli heinäkuun lopulla.






2 kommenttia: