Saaristokirkot ovat yleensä erityisen mielenkiintoisia, joten Kökarin pyhättökin piti nähdä. Lähellä merta sijaitseva kirkko komeine rantakallioineen oli käyntipäivänämme muutenkin turistien suosiossa.
Pyhän Annan kirkko on pääosin harmaakivestä tehty torniton pitkäkirkko. Nykyinen kirkko on tiettävästi Kökarin kolmas. Se rakennettiin vanhan luostarikirkon raunioille.
Rakennustyöt aloitettiin 1769 Antti Piimäsen johdolla. Kirkko valmistui vasta vuonna 1784. Alkuperäisestä suunnitelmasta poikettiin työn kuluessa ja vanhan luostarikirkon rauniokiviä hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan.
Kirkon pohjoisella sivulla oli alunperin puusta rakennettu sakaristo, joka korvattiin kivirakenteisella vuonna 1876. Erikoinen piirre kirkossa on epäsymmetrisyys. Länsipääty on perinteinen suorakulmainen, itäinen kuoripääty puolestaan kolmitaitteinen. Kattorakenne on jyrkkälappeinen satulakatto, jonka itäinen pää on aumattu. Kirkon sisäkattona on lautarakenteinen tasalakinen holvi.
Fransiskaaniluostarin kellari, jossa on esillä arkeologisia löytöjä keskiajalta.
Kirkossa on istumapaikkoja 250 hengelle. Pneumaattiset 6-äänikertaiset ja 2-sormioiset urut on rakentanut J.A. Zachariassen vuonna 1911. Kirkon alttaritauluna on G. Sveidelin maalaama Ehtoollisen asettaminen vuodelta 1804. Pihapiirissä on vuodelta 1846 peräisin oleva puinen kellotapuli, joka korjattiin ja rakennettiin osin uudelleen 1878-1879.
Luultavasti vuosien 1510-1520 välillä Kökariin rakennettiin harmaakivestä kaksilaivainen kirkko fransiskaaniluostarin käyttöön. 1600-luvun puolivälissä sen tiedetään jo olleen raunioitunut, sillä 1640-luvulla annettiin määräys uuden kirkon rakentamisesta. Suorakaiteen muotoinen puukirkko palveli seurakuntaa 1646-1785.
On näköjään Kökarissakin paljon kuolleita päätellen hautakivien määrästä!
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström