Tarkoituksenamme oli kiertää Luonto Plussan tuoreimmassa jaksossa esitelty Kolkanpolku. Ohjelmassa kerrottiin reitin alkavan "kunnantalon kulmalta", joten selkeimpiä ohjeita tuskin olikaan.
Välttyäksemme turhalta ajelulta Lemun raitilla, ajattelin kysäistä neuvoja paikallisilta ihmisiltä. Kylän ainoan kaupan pihalla olleet kassaneiti ja haalarimies olleet kuulleetkaan mistään kunnantalosta, eivät edes entisestä kunnantalosta. Täytyy vaan jälleen ihmetellä ihmisten paikallistuntemusta.
Kunnantaloksi epäilemäni rakennus oli melkein vinosti kauppaa vastapäätä, maksimissaan kahden sadan metrin päässä. Asian varmisti vanhempi herra, joka kasteli kukkia ilmeisesti omalla pihamaallaan.
"Ei sinne kannata mennä. Se on tavallista tylsää talousmetsää täynnä. Menkää mielummin Oukkulanlahdelle. Siellä on merenrantaa, pitkospuita, ikimetsää ja vaikka mitä", mies innostui ja antoi hyvät ajo-ohjeet.
Päätimme vaihtaa kohdetta lennossa. Se olikin oiva valinta, sillä Oukkulanlahti osoittautui todella hienoksi paikaksi. Koska ilmakin oli kuin paljon puhuttu morsian, eivät maisemat Lemussa tätä komeammaksi taida päästä.
Oukkulanlahden luontopolku on reilun kilometrin mittainen. Huonokuntoiset pitkospuut hankaloittivat kävelyä, mutta maisemallisesti reitti on hyvin mielenkiintoinen. Matkalla on ruovikkoista merenrantaa, vanhaa satumaista metsää kaatuneine puineen ja polun päässä vuonna 2004 rakennettu Kaidanpään lintutorni. Sieltä on mahtavat näkymät itse lahdelle, jossa keväisin saattaa yli tuhat lintua päivässä lepuutella siipiään.
Oukkulanlahden lintuvesialue sijaitsee kuntaliitosten myötä nykyään kokonaan Maskun alueella. Yhdessä Halkkoaukon, Aitsaarenrauman ja Rukanaukon kanssa Oukkulanlahti muodostaa suurimman ja yhtenäisimmän kokonaisuuden Lounais-Suomen merenlahdista. Sen Natura-alueen pinta-ala on 898 hehtaaria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti